Jo sytytti

Vieraana maalla

Että meni taas pitkäksi. Hemmetin palaverit!

- Joo. Ei ehditä ajamaan Hesaan tänä iltana. Ajetaanko aamuneljään vai yövytään matkalla?

- Matkalla. Mun mökillä.

- Onks se lämmin? Toi mittari näyttää vain paria astetta.

- Lämmin on. Paitsi ei nyt kun kukaan ei ole siellä. Mutta äkkiä lämpenee.

- Onks sulla semmonen automaatti, että voi tekstarilla säätää lämmöt? Se on kyllä kätevä.

- Ei oo. Puulla mä lämmitän.

- Mä en kyllä rupea keskellä yötä odottelemaan että mökki lämpenee. Kerrankin kun tultiin yöpimeällä omalle mökille, ulkona oli melkein nollassa mutta sisällä pakkasta! Ei muuta oottanut kuin koisimaan, mutta tulet piti panna ja odottaa vielä hiillokset että sai pellit kiinni. Sillon oli jo yli puolen yön. Hereillä kyllä pysy kun koko sakki äksyili minkä ehti.

- Älä huolehdi. Saat nähdä.

•••

- Niin, tää palaveri. Hemmetinmoista ajanhukkaa. Turhaa lätinää, puujalkavitsejä ja vanhojen asioiden jankkaamista.

- Alle tuntiin ne asiat olis pitäny saada. Mutta että ylitöiksi asti, ja meillä kun on vielä puoli Suomee ajettavana. Olis sitä muutakin tehtävää.

- Niinpä. Ihan turhia esityksiä selvistä asioista. Joka ukko lätisi omasta projektistaan puoli tuntia, vaikka 5 minuuttiakin olis ollut liikaa.

- Jep. Ja sitten se puheenjohtaja kehtas keskeyttää meidän esityksen, vaikka just tää meidän juttu oli tärkee. Piti jättää viisi powerpoint-slaidia väliin. Ja niin kun niitä oli väännetty.

- Semmonen se on aina. Ei ymmärrä, mikä on tärkeetä.

- Ja keskeytti senkin taukojutustelun, kun oltiin saamassa yliote siitä, oliks Blues vai Kärpät oikeesti parempi.

- Tietysti katkas kun oli jäämässä itse tappiolle. Tuomaripeliä taas.

- Ja ne vitsinkertojat. Voi että risoo, kun jollain puujalkavitseillä venytetään joka asiaa. Eivät edes tajuu ettei kukaan muu naura.

- Just. Mut sulla oli pari hyvää juttua. Kerropa ne uudelleen että osaan, jos satun johonkin palaveriin ilman sua.

•••

- Tossa se on, mun mökki.

- Siisti. Ja sitten lämmittämään vai?

- No jos niin haluat. Käy sä katsomassa toi sauna. Kai me saunotaan?

- En mä jaksa tähän aikaan odottaa, että se lämpenee.

- Mee kumminkin katsomaan. Jos vaikka innostut.

•••

- Mitä hemmettiä tää on? Sauna on lämmin. Vedetkin kannettu.

- Jep. Mähän sanoin nou proplem.

- Joko sä ehdit ton takkatulenkin? Ei kun sulla on täällä joku piilossa!

- Ei oo ketään. Mun mökkitalkkari vaan kävi täällä ennen meitä. Tekstasin sille matkalla.

- Mökkitalkkari? Mä olen jostain lukenut semmosista. Varmaan Maaseudun Menneisyydestä, selasin semmoista maalla vaimon serkun luona. Oli se kumma lehti. Kuka sitäkin lukee?

- Useempi kuin mitään muuta sanomalehteä paitsi meidän paikallissanomia. Etkö sä oo nähnyt niitä tv-mainoksia?

- Joo, se saunanlämmittäjä, just niin mäkin sitä selasin. Ja ne roskisdyykkarit. Ja sit se, jossa käärittiin silakoita. Vaikka oikeesti siihen tarvitaan joku muu paperi, sanomalehteen ei saa kääriä. Varmaan joku EU-direktiivi.

•••

- Hyvät löylyt. Kiitti vaan sulle – ja mökkitalkkarille. On siitä jotain hyötyä, että täällä maallakin vielä joku asuu.

HEIKKI VUORELA