WWF Suomi kala-alan lisäksi uhka myös hylkeille

Maailman luonnonsuojelusäätiö WWF on tehnyt monilla tavoilla erittäin arvokasta työtä. Suomessa WWF:n toiminta kala-alaa kohtaan on ollut vähemmän arvokasta.

Lohi- ja siikaboikotit aiheuttivat kalastajille ja kalankulutukselle pari vuotta sitten isot vahingot tilanteessa, jossa luonnonlohikantojen tila oli parempi kuin vuosikymmeniin. Kiitos WWF:n, arvokalaa myytiin pilkkahintaan, ala kärsi, lisäarvoa luonnonkaloille ei saatu.

Hyljeasioissa WWF Suomi toistaa kala-alalle tuhoisaa työtä.

Halleja on ollut vähimmillään 2 000–4 000. Vuonna 2007 WWF:n mukaan Itämeren harmaahylkeet (22 000) tarvitsevat yhä suojelua.

Vuonna 2013 halleja nähtiin laskemalla 30 000. Kanta oli siis kasvanut.

Kesällä 2014 WWF Suomi vaatii, että hylkeensuojelua on kiristettävä ja pyyntikiintiötä vähennettävä.

Pyynti ja muut hyljekuolemat eivät ole vähentäneet hyljekantaa. Päinvastoin kanta kasvaa.

Edelleen WWF vaatii tiukempaa suojelua. WWF:n selitys, että Suomessa kannan kasvu on hitaampaa ei ole uskottava. Hylje ei tunne maan rajoja.

Norpan uhanalaisuutta WWF Suomi perustelee muun muassa sillä, että Itämeressä on ollut muutama satatuhatta norppaa ja että Yhdysvallat on lisännyt 2013 itämerennorpan uhanalaisiin. WWF Suomen mukaan Suomenlahden ja Selkämeren norppia on vähän, jääolojen vuoksi.

Perämerellä norppa voi hyvin, niitä on 10 000. WWF Suomi vaatii, että Perämeren norppakin on suojeltava. Susia on 150, karhuja 1 500, ilveksiä 2 800. Näitä metsästetään, kannat säilyvät.

Merellä on ollut aikanaan enemmän hylkeitä. Avomeren kalastoa hyödynsivät käytännössä vain hylkeet. Nyt troolarit ottavat suuren osan.

Vanhat kalastajat kertovat, että hylkeitä oli paljon, haittaa vähän. Hylkeitä pyydettiin rankasti, tehtiin kuukausien pyyntimatkoja, verkoilla otettiin pedot rannoilta. 70-luvun lisääntymisongelmien vuoksi kannat romahtivat.

Nyt lisääntymisongelmia ei ole, tehokasta pyyntiä ei ole, hylkeen verkkopyyntiä ei sallita, troolarit vievät saalista, hylkeiden on tultava myös.

Joka paikkaan ulottuvan suojelun vuoksi hylkeet tuhoavat kalastajat uhanalaisiksi. Kala jää pyytämättä, sitä ei saada ravinnoksi. Kalastaja ei saa korvausta vahingoista, osa kalastajista saa hyljesiedosta korvausta.

Nykyisiä hyljetuhoja ei ennen koettu. Rannikolla tunnetaan ja ymmärretään kalastuksen ahdinko.

Kalastajat voivat antaa oikeaa, käytännön tietoa hylkeistä. Toivon, että kaupungeissa asuvat tutustuvat hyljeasioihin paremmin kuin WWF Suomi.

Nykyinen hyljesuojelu ja sen lisääminen on vaara hylkeillekin. Avomerellä ravintoa ottavat nyt muutkin kuin hylkeet.

Hallin ja Perämeren norpan suojelu on ollut huippumenestys WWF:stä huolimatta. Nyt myös kalastus, kalastaja ja terveellisen kalan saanti ihmisille pitää turvata.

Tämä ei toteudu, jos WWF Suomen tahto toteutuu kala- ja hyljeasioissa. Hyljesuojelusuojelun tulee olla järkevää ja myös muu meren elämä huomioivaa.