Jengirikollisuuden kitkemiseksi tarvitaan jykeviä toimia

Mielipide|Politiikka ja talous

16.11.202206:00

Kolumni

Antti Lindtman

Katujengit ovat nousseet keskeisesti turvallisuusuhaksi Ruotsissa viime vuosina. Niiden väkivalta on kärjistynyt niin pahasti, että jengien kitkemisestä on tullut jo erittäin vaikeaa. Virkavallan on hankalaa toimia joillakin alueilla, ja sivulliset ovat vaarassa joutua uhreiksi.

Vakavaa on, että Ruotsin kaltaisessa maassa ammuskeluja on ollut ennätysmäärä tänä vuonna – tilanne on poikkeuksellinen myös eurooppalaisessa mittakaavassa.

Jengirikollisuus on nyt keskeinen osa poliittista keskustelua. Syyskuun vaaleissa se nousi pääteemaksi, ja entinen pääministeri Magdalena Andersson totesi, että jengirikollisuus uhkaa koko ruotsalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa.

Suomessa tilanne poliisin mukaan ei ole vielä lähelläkään Ruotsia. Helsingin poliisin poliisiylitarkastajan Markku Heinikarin mukaan jengirikollisuuden kehityskaari on vasta aluillaan, mutta täällä on nähtävissä jo joitakin samoja piirteitä kuin Ruotsissa.

Suomessa katujengien määrä on noussut viime vuosina. Pääkaupunkiseudulla ja Turussa katujengejä on nyt noin kymmenkunta. Jäseniä niissä on sadasta kahteensataan.

Tilanne ei ole kärjistynyt naapurimaan tapaan, mutta jo nyt tarvitaan jykeviä toimia.

Jengeille on tyypillistä leimautua tiettyihin alueisiin ja ottaa yhteen niin kutsutuissa reviiritaisteluissa. Gangstarap ja uhoaminen sosiaalisessa mediassa ovat osa toimintaa. Virkavallan vastustaminen on tyypillistä eikä lakeja kunnioiteta.

Jengirikollisuuden suitsimisessa työkalupakin on oltava laaja. Tärkeä merkitys on tehokkaalla viranomaistyöllä. Poliisien työ on tässä keskiössä. Heille on taattava riittävät resurssit työhön. Tällä hallituskaudella poliisien resursseihin onkin panostettu ja poliisien määrä on kasvanut korkeimmilleen kymmeneen vuoteen. Ensi hallituskaudella tarvitaan lisää panostuksia.

Myös viranomaisten keskinäistä yhteistyötä pitää vahvistaa. Poliisin, terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen yhteisellä ankkuritoiminnalla voidaan puuttua välittömästi riskissä olevien nuorten elämään ja estää rikosten tielle joutuminen. Keskusrikospoliisin exit-toimintaa, joka auttaa nuorta irtautumaan jengistä, on syytä laajentaa.

Katujengeillä on hallussaan laittomia aseita, joiden poistaminen on erittäin kiireellistä. Tähän tarvitaan kattava toimintaohjelma. On myös huomioitava, että rangaistuskäytäntö laittomien aseiden hallussapidosta on tällä hetkellä liian löysä. Siitä voidaan määrätä vain sakkoja. Tätä pitäisi tarkastaa uudelleen ja rangaistuskäytäntöä tulisi koventaa.

Näiden toimien ohella on huolehdittava ennaltaehkäisevästä toiminnasta: sosiaalityöntekijät ja lastensuojelu voivat puuttua ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin tilanteet eskaloituvat. On varmistettava, että heillä on tarvittavat resurssit työhön. Rahoitus on turvattava pitkäjänteisesti.

Katujengien jäseninä on korostetusti ulkomaalaistaustaisia nuoria. Tässä on katsottava myös sitä, miten olemme onnistuneet maahanmuuttajien kotoutumisessa. Puutteita selvästi on ja ne pitää korjata. Maahanmuuton lähtökohta on oltava, että tulijat sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan, löytävät paikkansa ja työtä. Väkivallalle ei ole minkäänlaista sijaa.

Seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava selkeä tavoiteohjelma jengirikollisuuden kitkemiseksi.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.