Sinikaulusten asialla

Mikko Alatalon vuosituhannen alussa aloittama kantrimusiikin levytysprojekti on vihdoin paketissa. Muusikkokonkarin mukaan kantri sopii suomalaiseen mielenmaisemaan mainiosti. Kuva: Harri Hinkka 

Kunnianhimoisen trilogian päättävä Kantri III – tuplalevy esittelee countryn eri tyylilajeja rempseästä rekkamieskantrista herkkään lännen swingiin.

Trilogia oli mittava ponnistus. Sen tekoon osallistui peräti 60 muusikkoa ja laulajaa. Kantri III -levyllä Alatalon kanssa laulavat duettona Kari Vepsä, Matti Esko, Simo Silmu sekä suomikantrin isähahmo Jussi Raittinen.

”Musiikki ei syntynyt tietokoneen hiirtä liikuttamalla, vaan asialla olivat taitavat ja innostuneet soittajat. Koimme studiossa herkkiä ja ainutlaatuisia hetkiä. Esimerkiksi kun Kukka Lehto soitti viulua, sanoin hänelle, että pitääkö sinun tällä tavoin itkettää vanhaa soittajamiestä”, Alatalo kertoo.

Myös Kari Tapion ja Topi Sorsakosken piti olla mukana, mutta viikatemies ehti väliin. Sen sijaan levyltä löytyy Kari Tapiolle omistettu kappale Itkukännit, jonka synnyn taakse kätkeytyy tarina.

”Kari oli luvannut tulla laulamaan Tammerkosken sillalla -ohjelmaan, jonka isäntänä toimin. Kari oli ollut muutaman päivän kateissa, joten soitin hänelle huolestuneena pari päivää ennen kuvauksia. Kari sanoi tulevansa paikalle, kunhan on tempaissut vielä yhdet itkukännit. Hän esiintyi sovitusti, mutta joutui seuraavana päivänä ohitusleikkaukseen”, Alatalo muistelee.

Henkilökohtaisemmaksi raidaksi Alatalo nimeää On kotipiha hiljainen -kappaleen. Teksti syntyi äidin kuolinpäivää seuranneena aamuna Alatalon herätessä lapsuuden kodissaan Kiimingissä.

Laulu kertoo luopumisesta ja maaseudun autioitumisesta. Se on myös kunnianosoitus sodan nähneelle sukupolvelle, joka teki kovan työn leipänsä ja lastensa eteen.

”Ja nyt heidän rakentamansa talot autioituvat ja pellot pusikoituvat. Näen sellaisia pihoja paljon, kun kierrän keikoilla maakunnissa.”

Alatalon mukaan kantri on sinikaulusten eli ruumiillista työtä tekevien ihmisten musiikkia.

Alatalon omatkin laulut ovat tavanneet soida siellä, missä perusduunarit ovat kokoontuneet. Alatalo sanoo olevansa yksi eniten harjannostajaisissa esiintyneistä suomalaisartisteista.

”Tapio Rautavaara oli nostamassa harjaan Kostamuksen ykkösvaihetta, minä ja Jaakko Teppo kakkosvaihetta. Ne olivat historiallisia hetkiä, kun näin jälkikäteen miettii.”

Alatalon kantriharrastus alkoi jo kuusivuotiaana, kun Erkki-setä lähetti Amerikasta aidot lännenvaatteet. Itse kantrimusiikkiin Alatalo tutustui 60-luvulla viettäessään koulupoikana muutaman viikon Teksasissa.

Kantrimusiikki on Suomessa marginaalisessa asemassa. Alatalon mukaan suomalaiset rakastavat kantria tietämättään.

Istumme eduskunnan kahviossa. Kolmatta kauttaan Arkadianmäellä istuva kansanedustaja on saapunut valiokunnan kokouksesta, jossa käsiteltiin maaseudun tieverkostoa.

”Tappelemme nyt kynsin hampain, että saisimme lisää rahaa maaseudun teiden ylläpitoon. Joillakin pienemmillä teillä asfaltit kuoritaan pois. Kun pikitie viedään alta, ei maaseudulle tule enää teollisuutta ja kohtahan sinne ei pääse kukaan kulkemaankaan.”

”Senaattoria” harmittaa myös se, että suomalaisen lähiruuan suosio ei näy tuottajien palkkapussissa: Lähiruuasta puhutaan paljon, mutta määrät ovat pieniä.

”Koskaan ei ole suomalaisesta ruuasta puhuttu yhtä paljon ja myönteisesti kuin nyt. Tätä taustaa vasten on todella kummallista se, ettei lähestulkoon koskaan ole suomalainen maajussi ollut näin ahtaalla. Se, että ruuasta puhutaan ja viljelijää arvostetaan, on erittäin positiivinen asia. Vielä kun tämä näkyisi tulo- ja verotilastoissa.”

JOUNI HIRN

Mikko Alatalo: Kantri III.

Ilmestyi syyskuussa.