Sahojen eurot jäävät kotimaahan

Mielipide

23.3.202201:00

Kolumni

Juha Kaihlanen

Sahateollisuudessa on menossa investointien aalto, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin.

Suomalaisen sahateollisuuden historian kautta aikain suurimman investoinnin koekäytöt alkavat Raumalla huhtikuussa. Täyteen vauhtiin päästyään Metsä Groupin saha tuottaa 750 000 kuutiometriä sahatavaraa vuodessa.

Suomalaisen sahateknologian hyvästä kilpailukyvystä kertoo se, että 200 miljoonaa euroa maksaneen suursahan rakentamisen kotimaisuusaste on 70 prosenttia.

Teknologian toimittajiin kuuluvat muun muassa Veisto, Nordautomation, Heinolan Sahakoneet, Valon Kone ja Finnos.

Veisto tekee sahakoneita ja -linjoja Mäntyharjulla, Nordautomation tukinsyöttölaitteita Alajärvellä, Heinolan Sahakoneet sahatavaran kuivaamoja, Valon Kone tukin kuorimakoneita Lohjalla ja Finnos sahaprosessin mittausjärjestelmiä Lappeenrannassa.

Sahateknologian kotimaisten huippuosaajien listaan voi vielä lisätä esimerkiksi lahtelaisen Jartekin, joka on mukana useissa lähivuosina Suomeen valmistuvissa investoinneissa. Jartek on erikoistunut sahojen lajittelu- ja paketointilaitoksiin sekä jatkojalostusteknologiaan.

Itsenäisillä sahayrityksillä on rakenteilla tai suunnitteilla yli 300 miljoonan euron investoinnit. Kotimaisuusasteet niiden toteutuksissa ovat keskimäärin samaa luokkaa kuin Rauman suursahalla.

Pohjois-Suomessa Junnikkala Oy rakentaa Ouluun kokonaan uuden, kapasiteetiltaan yli 300 000 kuutiometrin sahan. Investoinnin arvo on 75 miljoonaa euroa.

Pölkky Oy:n yli 90 miljoonan euron investointiohjelmaan kuuluu Kajaanissa toimivan sahan uusinta. Investoinnit kasvattavat Pölkyn kapasiteettia nykyisestä 700 000 kuutiometristä yli miljoonaan kuutiometriin.

Kuhmo Oy puolestaan uudistaa 45 miljoonalla eurolla pääsahalinjansa ja muuta tuotantolaitteistoaan. Sen myötä sahatavaran tuotantokapasiteetti kasvaa 200 000 kuutiometriä.

Hasa investoi Haapajärvelle ja Haapavedelle, Veljekset Vaara Tervolaan sekä Orasko Utajärvelle.

Euroopan suurin sahateollisuusyhtiö, itävaltalainen Binderholz lisää jatkojalostuskapasiteettia 40 miljoonalla eurolla Lieksassa Pohjois-Karjalassa.

Päijät-Hämeessä Koskisen-konserni rakentaa Kärkölään 48 miljoonaa euroa maksavan sahan. Kapasiteetiltaan uusi 400 000 kuutiometrin tuotantolaitos korvaa konsernin nykyisen 300 000 kuutiometrin yksikön.

Versowood nostaa puolestaan Heinolassa 15 miljoonan euron investoinnilla sahauskapasiteettia 150 000 kuutiometriä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sumentaa myös sahatavaramarkkinoiden loppuvuoden näkymiä. Rakentamisen vauhti on hidastumassa yleisen talouskehityksen mukana ja epävarmuus kasvamassa. Toisaalta Euroopan markkinoilla avautuu tilaa, kun tarjonta Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta vähenee.

Pidemmällä tähtäyksellä sahatavaralla on joka tapauksessa valoisat näkymät uusiutuvana ja hiiltä varastoivana materiaalina.

Suurista vientialoista sahateollisuus tuottaa suhteellisesti eniten kotimaista arvonlisää. Monet sahayritykset ovat paikkakuntiensa merkittäviä työllistäjiä.

Sahatavaran viennistä kertyneet eurot tuloutuvat saha-, kuljetus- sekä metsäkoneyritysten palkkoina ja metsänomistajien kantorahatuloina laajalti eri puolille Suomea.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.