Näemmekö metsää puilta?

Vihreät ovat kautta aikojen tunteneet huolta vanhojen metsiemme alashakkuista. Vaikka metsää Suomessa riittää, on meidän jatkossakin tuettava metsiemme monimuotoisuutta sekä suojeltava ikiaikaisia metsiämme suomalaisen luonnon lajikirjon takia.

Meillä metsät on metsäteollisuudessa totuttu näkemään ensisijaisesti tukkien kasvatuspaikkana, oli käyttötarkoituksena sellu- tai sahateollisuus. Metsiä kasvatetaan tietty aika, jonka jälkeen ne hakataan surutta alas, kannot revitään maapohjasta ja maa muokataan uusia istutuksia varten. Sama sykli toistuu vuosikymmenestä toiseen.

Keski-Euroopassa sen sijaan metsiä kasvatetaan myös muuta tarkoitusta varten. Siellä ei ole mitenkään tavatonta, että metsät ovat ensisijaisesti esimerkiksi keräilytarkoituksessa tryffeleiden osalta. Tryffelit ovat maailmankuuluja, joiden kilohinta hipoo taivaita ja metsänomistajat varjelevat tryffelimetsiään kaatamiselta.

Suomessa on tutkittu esimerkiksi pakurikäävän istuttamista kasvatusmielessä koivikkoihin ja tutkimukset ovat osoittautuneet varsin lupaaviksi. Samanlaista menestystä lienee syytä odottaa myös lakkakäävästä, joka on loistava lääkinnällinen kasvi.

Lapissa on tutkittu myös pihkan valuttamista isommissa määrin kuusikoista. Pihka on antibakteerinen aine ja pihkasalvalla on saatu loistavia hoitotuloksia aikaiseksi makuuhaavojen hoidossa pitkäaikaispotilaiden osalta.

Suomalaista pihkavoidetta on nyt alettu viemään jopa Saudi-Arabiaan, joten globaalia kysyntää tuotteella on. Olen keskustellut useiden puupuolen edustajien kanssa, ja ainakaan sahateollisuudelle siitä ei ole mitään haittaa, että puusta valutetaan ennen kaatoa pihkat pois. Päinvastoin.

Entä tiesitkö, että männynkuoresta valmistetulla juomalla on loistavat ravintoarvot ja sitä käytetään Keski-Euroopassa jo laajasti vitamiinipitoisuutensa ja elvyttävyytensä vuoksi.

Kuitenkin meillä Suomessa männynkuori nykyisen metsäteollisuuden osana koetaan lähinnä jätteeksi ja sitä käsitellään sen mukaisesti. Mitä raaka-aineiden haaskausta.

Myös keräilytalous, luonnon virkistyskäyttö sekä Green Care -elementit tulisi huomioida Suomessa nykyistä paremmin metsätaloudesta puhuttaessa. Viime syksy oli loistava sienivuosi ja alan yritykset kasvattivat liikevaihtoaan jopa 50 prosenttia.

Pohjoiset marjamme on todettu tutkimuksissa eteläisempiä marjoja ravinteikkaammiksi, ja Aasiassa vannotaan jo tänä päivänä suomalaisen mustikan nimeen. Koivutisleestä on mahdollista valmistaa ympäristöystävällistä torjunta-ainetta, joka syrjäyttäisi parhaimmillaan roundupit mennen tullen.

Green Carea eli luonnon elvyttävyyttä on viime vuosina tutkittu todella paljon esimerkiksi Metlan johdolla. On havaittu, että stressaantunut ihminen elpyy luonnossa jo noin 20 minuutin oleskelun jälkeen; stressihormonitasot sekä verenpaine laskevat. Todella pienin investoinnein on jopa mahdollista kuntouttaa ihmisiä luonnon avulla, mikä taas tuo säästöjä sote-puolelle.

Tulisiko meidänkin siis opetella hyödyntämään metsiämme monimuotoisemmin, jolloin metsien omistajat nettoaisivat rahaa pienemmillä hakkuilla? Tulisi ehdottomasti.

On myös tärkeää huomata, että luonnontuotteita jalostetaan aina paikallisten yritysten voimin ja yritykset sijoittuvat maaseutumaisille alueille, joissa töitä tarvitaan kipeästi.

Meiltä löytyy alan osaamista mielettömät määrät Suomessa. Ehkä meidän tulisi vain opetella jatkossa näkemään metsä paremmin puilta.