Hankintalain uudistus voi tulla kalliiksi
”Hallitus on uudistamassa hankintalakia, eli sääntöjä, joiden puitteissa kunta voi ostaa palveluita. Vaarana on, että uudistuksessa tavallinen kuntalainen päätyy maksumiehen paikalle”, kirjoittaa Antti Kaikkonen.
Hallitus on uudistamassa hankintalakia, eli sääntöjä, joiden puitteissa kunta voi ostaa palveluita, esimerkiksi ruokahuollon. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää18.7.202509:30
Hallitus on uudistamassa hankintalakia, eli sääntöjä, joiden puitteissa kunta voi ostaa palveluita. Vaarana on, että uudistuksessa tavallinen kuntalainen päätyy maksumiehen paikalle.
Pahoin pelkään, että syntyy kallis sotku.
Uudistuksen mukaan kunnat ja hyvinvointialueet voisivat jatkossa ostaa palveluja suoraan omistamiltaan yhtiöiltä vain, jos ne omistavat niistä vähintään 10 prosenttia. Nyt tällaista rajaa ei ole.
Kuulostaa ehkä yksityiskohdalta, mutta sillä voi olla iso vaikutus – varsinkin kunnille, jotka ovat mukana isoissa yhteistyöyhtiöissä pienemmillä osuuksilla.
Käytännössä tämän seurauksena kunnissa moni toimiva palvelu voisi kaatua, koska tuo kymmenen prosentin omistusosuus ei täyty.
Esimerkiksi palkkahallintoa, ruokahuoltoa tai tietotekniikkaa on tähän asti voitu hoitaa yhdessä muiden kuntien kanssa pienemmällä omistusosuudella.
Jatkossa tämä ei enää onnistu, vaan kuntien pitää lähteä etsimään markkinoilta uusia kumppaneita.
”Ongelma vain on, että kumppaneita ei välttämättä ole tarjolla joka puolella Suomea. Ei ainakaan niin monta, että syntyisi aitoa kilpailua. ”
Ongelma vain on, että kumppaneita ei välttämättä ole tarjolla joka puolella Suomea. Ei ainakaan niin monta, että syntyisi aitoa kilpailua. Varsinkin pienet kunnat ja maaseutualueet voivat ajautua ongelmiin.
Jos kilpailutuksessa kunnan välttämättömän palvelun tuottamiseen ei saada kunnolla tarjouksia, ei siinä paljon kilpailunkaan henki puhalla.
Pikemminkin silloin raskas kilpailutusprosessi lakimieskuluineen on tehty turhaan ja uusi ulkoinen kumppani voi päästä sanelemaan hinnat.
Pahimmassa tapauksessa lopputulos on kalliimpi kuin aiemmin ja veronmaksajien rahoja palaa. Moni asiantuntijataho, jopa valtionvarainministeriö itse, varoittaa hallitusta kustannusten noususta.
Uudistus synnyttää myös perin oudon tilanteen: suuret kunnat pystyvät edelleen ostamaan palvelut ketterästi omistamiltaan yhtiöiltä samalla, kun pienet kunnat pakotetaan raskaisiin kilpailutusprosesseihin.
Ei kuulosta kovin reilulta.
On ymmärrettävä, että olosuhteet ovat erilaiset pääkaupunkiseudulla ja pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa. Kaikilla kunnilla ei ole omia IT-osastoja, kilpailutusyksiköitä tai asiantuntijajoukkoja.
Moni kunta nojaa siihen, että asiat tehdään yhteistyössä, fiksusti ja kustannustehokkaasti. Ja usein nämä ratkaisut ovat syntyneet juuri siitä syystä, että ne ovat palvelleet kuntalaisia paremmin ja halvemmalla.
Totta kai myös sääntöjen on oltava selvät. Kukaan ei halua, että hankintalakia kierretään mikro-omistuksilla. Tähän on perusteltua puuttua, ja yritysten mahdollisuuksia päästä kilpailutuksiin on syytä parantaa.
Mutta samaan aikaan pitäisi säilyttää mahdollisuus järkevään yhteistyöhön, maalaisjärkeen ja käytännön ymmärrykseen. Hallituksen esittämä 10 prosentin omistusvaatimus on aivan liian jäykkä laiksi.
Lopulta tässä on kyse siitä, annetaanko kunnille välineet tehdä hyviä ratkaisuja – vai sanotaanko korkealta ja kaukaa, että kyllä me tiedämme, mikä teille sopii.
Kolumnin kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
