Kyläkino tuli jäädäkseen
Elokuvateatterin lauteilla kelpaa istuskella, kun Eemeli Mölsä käy välillä heittämässä pökköä kiukaan pesään. JOUNI HIRNKonneveden Pyhälahdessa sijaitseva Navettakino tarjoaa elokuvanautinnon, joka takuulla jää mieleen. Kun saapuu peltojen ympäröimään maalaispihapiiriin, ei hevin uskoisi, että talon navettavanhuksessa toimii elokuvateatteri.
Kylillä
Kymmenen vuotta sitten kaksi kymmenkesäistä koulupoikaa, Eemeli Mölsä ja Matti Kakko, perustivat elokuvateatterin navettaan. Navettakino ei jäänyt konnevetisten koltiaisten hetken mielijohteeksi, vaan siitä tuli pitkäaikainen harrastus ja tärkeä osa elämää.
Idea omasta kinosta syntyi, kun Mölsä ja Kakko saivat käyttöönsä Konneveden kotiseutumuseosta vanhan elokuvaprojektorin. Ruosteinen kone kunnostettiin ja sitä päätettiin testata. Sopiva paikka filmin esittämiselle löytyi aivan naapurista, Eino Tuhkasen vanhasta navetasta.
Ensimmäinen näytös järjestettiin vuonna 2001: valkokankaalle heijastettiin vanhan ajan klassikkofilmi Kulkurin valssi. Navettakinosta tuli heti menestys.
Mölsä muistelee, että elokuvien saaminen Konneveden peräkylälle oli alkuun hankalaa. Tilanne on kuitenkin parantunut vuosien saatossa. ”Kai ne elokuvien levittäjät tajusivat, että me ollaan tosissaan tämän homman kanssa”, Mölsä toteaa.
Mölsä, 21, opiskelee parhaillaan Helsingin Ammattikorkeakoulussa sähkötekniikkaa. Konneveden kunnanvaltuustossa istuva Kakko, 19, suorittaa varusmiespalvelusta Tikkakoskella. Jomman kumman on oltava paikalla näytöspäivinä. Nyt on Mölsän vuoro, koska Matilla meni viikonloppu intissä.
Maan pienimmässä elokuvateatterissa on 50 istumapaikkaa ja nouseva katsomo. Navettakinossa on vuosittain noin sata näytöstä ja tuhatkunta kävijää. Suosituin leffa on ollut tähän mennessä Koirankynnen leikkaaja 300 katsojallaan. Kotimaisuus puree maaseudulla.
”Ei tätä voi tehdä bisnesperiaatteella. Tämä on meille antoisa harrastus. Se on vaan yksinkertaisesti kivaa näyttää ihmisille leffoja”, Mölsä pohtii motiivejaan.
Kinon pyörittäminen on opettanut paljon nuorille miehille. Mölsä ja Kakko ovat teatterinsa toimitusjohtajia, koneenkäyttäjiä, siivoojia ja lippukassoja. Kylmällä säällä navettaa on lämmitettävä. Lämpö leviää teatteriin salin takana sijaitsevasta saunakiukaasta.
”Puita pitää lisätä puolen tunnin välein, muuten salissa on koleat oltavat”, Mölsä sanoo ja lappaa koivuklapeja pesään.
Lokakuisena sunnuntaina valkokankaalle pamahtaa suosittu animaatio Ice Age 3. Elokuvan tuhdit äänitehosteet järisyttävät navettaa ja kaikuvat pellolla saakka. Mölsän mukaan Navetta ei häpeä tekniikkansa puolesta isommilleen. Elokuvaprojektori sijaitsee vanhassa karjakeittiössä – se on kuin tehty tarkoitukseen.
”Salissa on Eppu Normaalin vanhat keikkakaiuttimet, joten ääntä riittää. Valkokankaan tilasimme Saksasta. Vehkeissä on kiinni useampi tonni.”
Ajat, jolloin elokuvia näytettiin maaseudun kyläkouluilla ja nuorisoseurantaloilla, alkavat olla mennyttä. Navettakinon esimerkki kuitenkin osoittaa, että kyläkinolle olisi edelleen kysyntää, jos vain yrittäjiä riittäisi.
”Kylällä on vielä kauppa, mutta koulu on jo viety. Me taistellaan sen eteen, että elokuvateatteri säilyisi täällä”, Mölsä lupaa.
Elokuvan päätyttyä Navettakinosta purkautuu ulos iloisia lapsia vanhempineen.
”34 lipun ostanutta. Ei yhtään hullummin”, Mölsä iloitsee.
Heikki Ruukki vieraili perheensä kanssa ensi kertaa Navettakinossa. ”Kuvan- ja äänenlaatu oli samaa luokkaa kuin isoissa elokuvateattereissa. Mutta jo pelkästään täällä käyminen oli elämys, joka kannatti kokea”, Ruukki kehuu.
Suolahtelainen perhe on käynyt tähän mennessä elokuvissa Jyväskylässä. Sinne tulee kotiovelta sama matka kuin Navettakinolle.
”Tulemme varmasti toistekin tänne. Miljöö on aivan ihana. Täällä olisi hienoa katsoa joku vanha kotimainen elokuva. Tuntuu mukavalta, että maaseudulla voi kokea vielä tällaista”, perheen äiti Taru Liekkinen miettii.
Kinon edusta tyhjenee hetkessä autoista. Navettakinon isähahmo Eino Tuhkanen ei ole koskaan pannut pahakseen, että elokuvayleisö on rampannut hänen pihamaallaan. Päinvastoin.
”On ollut kiva seurata vierestä poikien touhuja. Samalla on pysynyt navettakin siistinä ja hyvässä kunnossa”, Tuhkanen toteaa vaatimattomana.
Harvallapa maalaisella on pihapiirissään oikeaa elokuvateatteria.
www.navettakino.fi
Pyhälahdentie 972, 44370 Mäntymäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
