Toveri: Ukrainan EU-jäsenyys on lähempänä kuin koskaan ennen, mutta selvittämättömiä kysymyksiä riittää

Ukraina haluaa nopeasti EU:n täysjäseneksi. Kuva: Timo Filpus

Unkarin vaalit katkaisivat kuukausia kestäneen Ukraina-tuen jäätyneen tilan: jumissa ollut lainapäätös saatiin vihdoin liikkeelle. Samalla myös seuraavat Ukrainan EU-jäsenyyden askeleet alkoivat nousta yhä konkreettisemmin eurooppalaisten päättäjien pöytiin: nyt keskustellaan ensi kerran aidosti siitä, millä ehdoilla ja aikataululla Ukraina voisi liittyä unioniin.

Viime viikolla Saksan liittokansleri Friedrich Merzin hiljattain lähettämä kirje kohahdutti niin EU:ssa kuin Ukrainassakin. Kirjeessä ehdotettu EU:n kumppanuusjäsenyys antaisi Ukrainalle mahdollisuuden osallistua osaan unionin rakenteista ja turvallisuusyhteistyöstä jo ennen täysjäsenyyttä, mutta ilman varsinaista äänivaltaa. Kyse olisi ennennäkemättömästä järjestelystä

Presidentti Zelenskyi torjui ajatuksen nopeasti. Hänen mukaansa kumppanuusjäsenyys olisi Ukrainalle epäoikeudenmukainen. Maa olisi tällöin osa unionin rakenteita ilman todellista vaikutusvaltaa. Puolikkaat ratkaisut eivät olisi riittävä kompensaatio siitä, että maa puolustaa koko Eurooppaa.

Myös muut ukrainalaiset analyytikot ja mediat ovat arvioineet, että väliaikainen ratkaisu voisi jättää Ukrainan pysyvästi harmaalle alueelle Länsi-Balkanin maiden tavoin. Ne ovat odottaneet täysjäsenyyttä vuosikymmeniä, eikä Ukraina halua päätyä niiden kanssa samaan odotushuoneeseen.

Aivan kaikki Ukrainankaan asiantuntijat eivät täysin ideaa tyrmää. Aiheeseen on suhtauduttu myös käytännöllisemmin – erityisesti ehdotus EU:n keskinäisen avunannon laajentamisesta on nähty merkittävänä edistysaskeleena, kun se sitoisi EU:ta Ukrainaan myös turvallisuuspoliittisesti.

Komissio kommentoi Merzin kirjettä tapansa mukaan: varovaisesti mutta myönteisellä sävyllä – se haluaa tietoisesti pitää pallon jäsenmailla. Brysselissä tiedetään, että jäsenvaltioiden poliittinen tahto määrittää lopulta pelin suunnan.

Merzin vihdoin saatu avaus on tärkeä askel. Ukrainan jäsenyys on roikkunut liian kauan epämääräisenä lupauksena yhteisestä eurooppalaisesta tulevaisuudesta. Käytännössä kaikki eurooppalaiset johtajat, jotka pystyisivät antamaan asian suhteen konkreettisia avauksia, ovat vältelleet antamasta näkemyksiä siitä, mitä prosessissa tapahtuu seuraavaksi ja millä aikataululla.

Merzin kirje on siten tärkeä, vaikka hänen esittelemänsä malli tuskin toteutuu sellaisenaan. Euroopan on vihdoin keskusteltava ääneen siitä, mitä Ukrainan jäsenyys käytännössä tarkoittaa. Kysymykset, jotka täytyy nyt nopealla aikataululla käydä läpi, ovat vaikeita mutta välttämättömiä: kaikki tiivistyy sen ympärille, mitä velvollisuuksia ja oikeuksia jäsenyys kullekin osapuolelle tarkoittaa.

Neuvottelut on nyt avattu poliittisella tasolla, ja Suomen tulee seurata niiden kehitystä tiiviisti. EU-koneisto kyllä taipuu valmistelemaan ratkaisut käytäntöön nopeallakin aikataululla, kun yhteinen poliittinen tahtotila on määritelty. Nyt on aika ylläpitää painetta sen suhteen, että keskustelu siirretään käytännön tasolle.

Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).