Kolme kysymystä biokaasusta
Biokaasu on toiseksi halvin liikenteen käyttövoima, vain sähkö on halvempaa. Sähköllä škoda Octavia kulkee noin 100 kilometriä 3 eurolla, biokaasulla 7 eurolla ja bensalla 11 eurolla. (MT 18.3.).
Biokaasua valmistetaan luonnollisella prosessilla jätteistä, jotka yleensä ovat rahallisesti lähes arvottomia, esimerkkinä lietelanta.
Tonnista lietelantaa saadaan biokaasua niin paljon, että sillä voi korvata kymmenen litraa bensaa. Toisin sanoen, kun korvataan autolastillinen jakeluasemalle vietävää bensaa biokaasulla, pitää tiloilta kuljettaa biokaasulaitokselle sata kuormaa lietelantaa ja yhdeksänkymmentä kuormaa prosessista jäävää massaa laitokselta pois.
Lannasta tehdään biokaasua yleensä suurissa laitoksissa, joihin lanta kuljetetaan jopa yli neljänkymmenen kilometrin etäisyydeltä.
Onko lannan kuljetuskustannukset huomioitu yllä mainitussa kannattavuuslaskelmassa, vai maksaako lannan tuottaja ne? Lanta on luokiteltu jätteeksi, jonka käsittelystä biokaasulaitos perii porttimaksuna jopa 50 euroa tonnilta.
Onko lannan porttimaksu huomioitu yllä mainitussa kannattavuuslaskelmassa, vai maksaako lannan tuottaja sen? Kymmenen miljoonan tonnin lietelantamäärän porttimaksu olisi 500 miljoonaa euroa. Siitä saadaan noin sata miljoonaa bensalitraa korvaava määrä biokaasua, jonka myyntihinta on noin 100 miljoonaa euroa.
Kuinka paljon halvempaa biokaasu olisi tilalta myytynä, jos lanta käsiteltäisiin tilakohtaisissa biokaasulaitoksissa, jolloin ei tulisi turhia kuljetuskustannuksia eikä porttimaksuja? Kun otetaan huomioon lannan biokaasutuksen ilmastopäästöjä vähentävä vaikutus, nousee biokaasun merkitys vieläkin enemmän. Kun siinä syntyvä jäännös käytetään erittäin ravinteikkaana lannoitteena, olisi Suomi tässäkin suhteessa omavaraisempi.
Tilakohtaisten biokaasulaitosten voimallinen kehitys ja laaja käyttöönotto loisi Suomeen kokonaan uuden globaalin teollisuudenalan, joka auttaisi fossiilisista polttoaineista luopumista.
Olavi Toukonummi
Salo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

