Mistä hakataan, pääministeri Marin?

Mielipide

16.4.202102:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Kun pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus pohtii kohta tavoitteitaan kahden vuoden lopputaipaleelleen, paljon tapahtuu. Jostain pitäisi taikoa ainakin 50 000 työpaikkaa. Niistä suurimman osan olisi syytä tuottaa yhteiskunnalle enemmän verotuloja kuin niiden luomiseen menee rahaa. Myös velkaantuminen pitäisi saada koronan jälkeen aisoihin.

Tämä ei itse asiassa ole lainkaan toivotonta. Koronan jälkeinen kansainvälinen suhdanne auttaa vientivetoista Suomea. Se puolestaan vaatii kilpailukykyistä vientiteollisuutta. Lähtökohtakaan ei ole yhtä huono kuin edellisen finanssikriisin jälkeen. Kansantuote laski Suomessa viime vuonna vain kolme prosenttia pelätyn yhdeksän prosentin sijasta.

Korona on kurittanut pahiten ravintoloita ja muuta kotimaista palvelusektoria. Sekä viennin että kotimarkkinayritysten näkökulmasta kaivattaisiin mahdollisuutta sopia yrityskohtaisesti ainakin työajan käytöstä.  

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) epäkiitollisena tehtävänä on saada vasemmistopuolueet uudistusten tielle. Kannustimena uudistuksiin on kuitenkin työpaikkojen turvaaminen.

Sama kannuste pätee toiseen keskustan ja vasemmiston väliseen kiistaan, työttömyyskorvausten porrastamiseen. Palkansaajaliike vastustaa tätäkin, mutta jopa demareissa nähdään uudistuksen hyödyt. Jonkinlaista edistymistä näissä toimissa on lupa odottaa.

Vaikeinta on sovittautua uudelleen hallitusohjelman yhteydessä sovittuihin menokehyksiin. Vasemmistoliiton taloustietäjäksi kohonnut opetusministeri Jussi Saramo ja SDP:n uusvasemmistolaisen talouspolitiikan kärkimies varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ovat jo pitkään vaatineet velkavetoisen elvytyksen jatkamista.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) tiukan linjan talouspolitiikkaa ei helpota se, että viime vuonna valtion ottamista 19 velkamiljardista on enemmän tai vähemmän yllättäen käyttämättä edelleen runsaat viisi miljardia euroa (MT 13.4.).

Vanhasen haaveena olisi varmasti suunnata mahdolliset lisäpanostukset seuraavien vuosien teollisuuden tuotekehityksen turvaamiseksi. Vaihtoehtona Vanhasen visiolle on vasemmistovetoinen syömävelan lisäys.

Yksi valtti Marinin hallituksella on, jos se osaa sen käyttää. Metsäteollisuuden vire on tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvä. Vihreän elvytyksen ansiosta puurakentaminen etenee vauhdilla maailmalle, ja suomalaiset sahat soivat kauniimmin kuin vuosikymmeniin. Myös sellun hinta on nousussa ja uudet puupohjaiset innovaatiot etenevät vauhdilla korvaten fossiilisia muovituotteita.

Pääministeri Sanna Marinin kantaa hakkuutasoon ja tuleviin metsäinvestointeihin kaivataan. Hallituspuolue keskusta suhtautuu metsäinvestointeihin myönteisesti, vihreät puolestaan kielteisesti . Demarien pitäisi osata nyt puolensa valita.

Viime kädessä kysymys on siitä, mistä maailman tarvitsema sahatavara ja sellu hankitaan. Suomesta, missä metsätalous on myös ekologisesti vastuullista vai jostain muualta, missä metsän uusiutumisesta ei vastuullisesti huolehdita.

Vastausta odottavat paitsi suomalaiset metsänomistajat myös Euroopan unioni, joka määrittelee lähitulevaisuudessa kantansa kestävään hakkuutasoon jäsenmaissaan.