NAVETTA SAI UUDEN elämäN

Karjanpidon lopettamisen ei tarvitse merkitä kuoliniskua navetalle. Esimerkiksi tämä porvoolaisnavetta on remontoitu vuokra-asunnoiksi. 

TEKSTI ja KUVA: Riitta Mustonen

Maaseudun toimeliailta eivät ideat lopu. Sen todistaa pieni hetki tietokoneen äärellä. Nettihaun tuloksena löytyy lukuisia tarinoita siitä, miten hirrestä, kivestä tai tiilestä rakennettu navetta on saanut uuden elämän.

Vanha navetta voi herätä henkiin vaikkapa ravintolana tai viinin valmistamona. Ennen korjausta pitää selvittää kustannukset, jotka voivat nousta uudisrakentamista korkeammiksi.

Suomen maaseudulla seisoo noin satatuhatta vanhaa kotieläinrakennusta tyhjillään. Näistä puolet voisi ottaa korjattuna uusiokäyttöön kohtuullisin kustannuksin, arvioi suunnittelija Kjell Brännäs maa- ja metsätalousministeriöstä.

1950-luvulla Suomessa oli yli kolmesataatuhatta maatilaa, kun nyt tiloja on vajaa 60 000. Jokaisella 50-luvun maatilalla oli oma navetta tai muu kotieläinrakennus ja useilla tiloilla myös muita varasto- ja liiterirakennuksia.

Tarkkaa lukua nykyisistä rakennusmääristä ei ole, mutta karkeasti arvioiden eri tarkoituksiin käytetään 100 000–200 000 vanhaa kotieläinrakennusta. Tällöin tyhjiä, ei käytössä olevia rakennuksia voisi olla yli satatuhatta, Brännäs laskee.

Uusiokäyttöön kotieläinrakennuksista on korjattu 1970-luvulta lähtien 200–400 vuodessa eli yhteensä 8 000–15 000 rakennusta.

Suurin osa on maatilan konevarastoina, korjaamotiloina tai maataloustuotevarastoina. Aika moni navetta on korjattu muihin pienyritystarkoituksiin, kuten maatilamatkailun ruokailu- ja pitopalvelutiloiksi, kokoustiloiksi, leipomoiksi, viinin- tai mehuntuotantoon, pienteurastamoiksi tai muiksi elintarvikejalostustiloiksi.

Kymmenettuhannet navetat odottavat silti vielä käyttäjäänsä. Korjauspuuhiin kannattaa ryhtyä, jos navetta on sopivan kokoinen ja sen järeät puurakenteet, kuten välipohjat ja kattorakenteet, ovat kunnossa.

Navettarakentamisen tyylit ovat vaihdelleet ihan niin kuin muunkin rakentamisen. Vanhimpia, 1700-luvulla rakennettuja kivinavettoja ei enää juurikaan käytetä navettoina, koska ne ovat melko matalia, mutta jyhkeinä rakennuksina ne komistavat pihapiiriä.

Kivinavettoja rakennettiin 1900-luvun alkupuolelle saakka. Vanhin tyyppi oli maakivi- eli mukulakivinavetta, sen jälkeen tulivat särkykivinavetat ja porakivi- eli kiilatuista kivistä tehdyt harkkokivinavetat.

Kivi sopi hyvin navetan alaosan rakenteeksi siihen aikaan, kun lanta sai talven aikana tiivistyä lattialle ja siitä muodostui lämmittävä pehkupohja eläimille. Seinät rakennettiin paksuiksi, että ne eristäisivät lämpöä.

Arkkitehti Pertti Toivari pitää vanhoja kivinavettoja rakennustaiteellisina helminä. Ne on tehty huolellisesti ja signeerattu rakentajan nimikirjaimin ja vuosiluvuin.

Jotkut kivinavetoista ovat korjauskelvottomia, mutta kiviraunioillakin on oma arvonsa. Esimerkiksi Tertin Kartanossa Mikkelissä vanha kivinavetan raunio on kunnostettu hienoksi puutarhaksi.

Toivarin mukaan kivinavetan korjaus kannattaa, jos seinät ovat kohtalaisesti pysyneet paikoillaan. Jos kiviseinät ovat päässeet liikkumaan, on niiden korjaaminen työlästä.

”Vesikaton vuotaminen ei välttämättä kivinavetassa heti vahingoita seiniä. Uuden katon tekeminen kivinavettaan on rakenteellisesti melko yksinkertaista ja edullista, mutta kun neliöitä tulee paljon, kokonaishinta nousee”, Toivari toteaa.

Ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin teettää kuntoarvio korjausalan ammattilaisella. Joissain kunnissa ja maakuntamuseoissa toimii myös viran puolesta korjausneuvojia, Toivari vinkkaa.

Kuntoarvion jälkeen selvitetään rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi ELY-keskuksesta, ja vasta sitten tehdään varsinaiset suunnitelmat ja tarkemmat kustannusarviot.

Navetan parvitilan kattaminen uudestaan, kantavien rakenteiden korjaaminen, eristäminen ja tilojen ottaminen esimerkiksi matkailukäyttöön voi vastata uudisrakentamisen kustannuksia. Toivari arvioi kustannuksiksi noin 1 200 euroa neliöltä.

Vanhan kiviosan kohdalla seinät ja yläpohjarakenteet ovat jo olemassa, jolloin kustannukset jäänevät enimmillään noin puoleen uudisrakentamisen kustannuksista. Mukana ovat työkustannukset, joten tekemällä itse säästää rahamenoissa.

”Maatilat voivat käyttää myös omaa puuta ja omia koneita, joten todellisuudessa rahamenot voivat jäädä huomattavasti alemmaksi. Matkailukäyttöön korjaaminen maksaa enemmän kuin esimerkiksi varastokäyttöön”, Toivari huomauttaa.

Ison navetan korjaaminen matkailukäyttöön maksaa vähintään satojatuhansia euroja. Varastokäytössä voidaan selvitä muutamilla kymppitonneilla.