Luontokato tapahtuu kehoissamme – lääke löytyy läheltä
Allergiat ovat lisääntyneet Suomessa, ja kaikki viittaa siihen, että elämme liian hygieenistä elämää.
Luonnon mikrobit parantavat ihmisen vastustuskykyä ja ovat yhteydessä muun muassa allergioiden puhkeamiseen. Kuva: Sanne KatainenElämme vuodenaikaa, jolloin puut ja kasvit kukkivat ja moni aivastelee ja niiskuttaa. Miksi niin moni on allerginen siitepölylle, ja toki myös eläinpölylle ja lukuisille ruoka-aineille?
Taipumus allergiaan on perinnöllistä, mutta taustalla on muutakin. Suomalaistutkijat seurasivat vuosikymmeniä Pohjois-Karjalan suomalaislasten ja parin sadan kilometrin päässä Venäjän puolella elävien lasten allergioita.
Tutkimuksissa suomalaislapsilla havaittiin monin verroin enemmän allergioita ja astmaa kuin läheisemmässä luontokosketuksessa elävillä Itä-Karjalan lapsilla. Suomalaisten ihon mikrobisto oli myös köyhempi.
Kaikkiaan allergisten sairauksien määrät ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan esimerkiksi astmaa sairastaa noin kymmenen prosenttia aikuisista.
Viimeisimpien väestötutkimusten mukaan noin joka kolmannella aikuisella oli allergisia oireita. Siitepölyallergiasta kärsii miljoona suomalaista.
Lapset eivät kai möyri mudassa ja kiipeile puissa entiseen tapaan, ja aikuisetkin hikoilevat mieluummin kuntosalilla kuin lenkkipolulla.
Syyksi arvellaan yleisesti, että suomalaiset eivät altistu metsän mikrobeille enää riittävästi. Luontokatoa tapahtuu metsien lisäksi kehoissamme.
Lapset eivät kai möyri mudassa ja kiipeile puissa entiseen tapaan, ja aikuisetkin hikoilevat mieluummin kuntosalilla kuin lenkkipolulla.
Joukko tutkijoita teki ilmeisesti saman huomion kehitellessään pari vuotta sitten eri kasvupaikkojen mikrobeista koostuvan purkitettavan jauheen. Kosteusvoiteen seassa iholle levitettynä keho saa tuotteesta kaipaamansa metsäisen ärsykkeen.
Luonnonvarakeskuksen sekä Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteiskokeessa päiväkotien hiekkalaatikoita rikastettiin taannoin metsän mikrobeilla. Jälleen tulokset viittasivat siihen, että menetelmällä voitiin ehkäistä lasten immuunipuolustuksen epätasapainoa.
Myös maatiloilla syntyneillä lapsilla on havaittu olevan vähemmän allergiataipumusta kuin kaupungeissa kasvaneilla.
Uusimmassa suomalaistutkimuksessa kotien mikrobistoa saatiin muutettua terveellisemmäksi, kun eteismatoille levitettiin metsämaata.
Metsien terveysvaikutusten tutkimuksen pioneerimaassa Japanissa luonnon terveysvaikutusten hyödyntämiseen on kehitetty niin kutsuttuja metsäkylpyjä. Niiden ajatuksena on yksinkertaisesti mennä metsään oleskelemaan ja aistimaan luontoa. Mikrobialtistuksen lisäksi samalla laskevat syke ja stressi.
Pimeässä ja loskassa ulos pitää pakottaa itsensä, mutta tähän aikaan vuodesta linnunlaulu ja vihreys suorastaan kutsuvat pihalle nuuhkimaan kevättä ja nauttimaan terveyttä parantavasta ulkoilmasta. Allergiselle se ei aina ole mahdollista.
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
