Alpakat ihastuttivat, väkivalta kosketti

Moni lukija mainitsi palautteessaan sekä perheväkivaltajutun että alpakat. Näiden lisäksi paras juttu -ääniä riitti lähes kaikille muillekin jutuille: kaalit maistuivat, kyläluuta Alli ilahdutti, Ralli osui ja metsäautot kiinnostivat.

Kantri-paidat arvottiin seuraaville:

Jari Koivisto, Jyväskylä

Raili Vanha-Perttula, Kojonperä

Erkki Ijäs, Parola

Jenni Rinta-Piirto, Isokyrö

Sari Brotherus, Tervakoski

Kaunis kiitos teille ihanasta Kantrista. Luen paljon erilaisia lehtiä ja kirjoja, mutta tällä kertaa kirjoitan ensimmäistä kertaa mielipiteeni.

Lokakuun Kantrissa minua kosketti syvästi kirjoitus perheiden väkivallasta. Nyrkin mykistämät oli liikuttava kirjoitus, jossa näen edellisen elämäni. En ole ottanut koskaan yhteyttä mihinkään vertaistukeen, mutta noissa tarinoissa oli palasina oma edellinen elämäni. Kaikesta tuosta pahasta on jo aikaa ja tällä hetkellä olen onnellinen uuden miehen kanssa. Nykyisessä elämässäni ei ole mitään pelättävää ja saan olla vapaa oma itseni.

Kantrin paras juttu oli Juuson tarina, Ensimmäinen lyönti pysäytti. Juuso on todella oikea mies! Niin paljon kun on niin sanottuja miehiä, jotka eivät tunnusta virheitään ja omahyväisyyttään tekevät miten pahaa lystäävät eivätkä ajattele muuta kuin itseään aina.

Eläkeläinen Pirkanmaalta

Lokakuun Kantrissa oli monta hyvää juttua, joista valita, mutta jutut mitkä kolahtivat, olivat nämä perheväkivaltajutut. On hyvä, että aiheesta kirjoitetaan ja se nousee paremmin tietoisuuteen, sillä edelleen asiasta ei puhuta, vaan kärsitään ja hävetään. Tukihenkilöitä pitää olla enemmän ja asiasta kertomisen kynnystä pitäisi saada matalammaksi.

Tuula Lehtonen

PS. Alpakat kolahtivat toisella tavalla!

Nyrkin mykistämät ei ollut mitenkään mukavaa luettavaa, mutta toivottavasti tämä tärkeä juttu sai edes jonkun perheväkivallasta kärsivän hakemaan apua tukalaan tilanteeseensa. Hyvä, että Kantri tarttuu rohkeasti vaikeisiinkin aiheisiin.

Kenenkään ei tarvitse alistua

Paras oli koko Lyömiselle loppu -juttukokonaisuus. Siinä kosketti varsinkin Juuson tarina: Ensimmäinen lyönti pysäytti. Tuntuu harvinaiselta, että joku tajuaa itse asian ja kertoo muillekin. Yleensä asiasta vaietaan vuosikaudet, eikä sitten enää ole poispääsyä, vaan juttu voi päättyä traagisestikin.

Maaseudulla väkivaltaa on myös vanhempia ja sisaruksia kohtaan, kun asutaan samassa taloudessa.

Maaseudulla työnsä puolesta kulkija

Näin pikkukaupunkilaistyttönä olen ollut erittäin yllättynyt ja iloinen päästessäni lukemaan Maaseudun Tulevaisuutta ja etenkin sen Kantri-liitettä. Kantri täytyy lukea kannesta kanteen, jutut ovat hyvin toimitettuja, aiheet mielenkiintoisia.

Tällä kertaa parasta oli, että on tartuttu arkaan aiheeseen, Lyömiselle loppu -kokonaisuus oli hyvä ja varmasti herättää ajatuksia. Apua tarvitsevat saavat varmasti tukea noistakin jutuista. Mutta ihan toisenlainen juttu oli tuo mainio Kyläluuta, tuollaisestahan tulee hyvälle tuulelle! Kyläilyä ilman sen kummempia syitä pitäisi saada takaisin!

Kantrifani

Lokakuun Kantri oli täyskymppi – kansikuvaa myöten. Pelon, kauhun (Nyrkin mykistämät) jälkeen, viipyilevään, rauhoittavaan (Ikiaikainen hymisijä) kautta iloiseen, aitoon yhdessäoloon (Alli kiertää kylää).

Ajattelemisen aihetta antoi Nyrkin mykistämät. Jos tukistamista tai läimäyttelyä ei pidetä pahana kasvatuskeinona, lapsetkin kopioivat ajatusmallin ja siirtävät sitä eteenpäin. Monilla vanhemmilla oli -40,-50 ja -60-luvuilla vallalla ajatus: ”joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa”. Ja niin remmi heilui. Lasten mielipiteet mitätöitiin, heitä kuritettiin. Jatkuvaa turvattomuuden tunnetta, luottamuksen ja hyväksynnän puutetta osaksi saaneet eivät osaa kyseenalaistaa sitä mitä ovat elämänsä aikana kokeneet.

On syytä muistaa, että lapsuuden kaltoinkohtelu lisää aikuisiän psyykkisten häiriöiden ja epäsosiaalisuuden riskiä. Lapselle on turha kostaa omaa huonommuuden tunnetta ja epäonnistumistaan.

Vihaa ei pidä kierrättää

Nyt oli helppo valinta! Nyrkin ja hellan väli on kovin tuttu sanonta, mutta siinä on se vika, että se syyllistää aina miehet. On hyvä muistaa, että väkivaltaa harrastavat myös naiset, joista on ikäviä otsikoita ollut viime päivinä. Hienoa, että löysitte miehen, joka avautui omasta ongelmastaan ja todisti, että siitä voi vapautua! Myös se kirjoitus, jossa tukihenkilön roolista puhuttiin, antoi selvän kuvan siitä, kuinka vaikea on sivullisen puuttua asiaan. Kiitos näistä aiheista!

Esko Petäjä, Isokyrö

Hauskinta luettavaa oli Ikiaikainen hymisijä. Kuvat pörröisistä alpakoista olivat hellyttäviä. Ilman tätä valoisaa juttua lokakuun lehti olisi ollut turhankin synkkää luettavaa.

Otusten ystävä

Kiitos taas hyvästä lokakuun Kantrista. Suosikiksi nousi ehdottomasti alpakkajuttu Ikiaikainen hymisijä. Lähisuhteen väkivaltajutut olivat järkyttäviä ja laittoivat ajattelemaan, mitä kaikkea kodeissa voi tapahtua ulkopuolisten tietämättä mitään.

Eläkeläinen Akaasta

Paras juttu oli sympaattisista alpakoista. Pohjois-Karjalassa niitä käytetään jo terapiaeläiminä. Yksi on vieraillut Kotilahden osastoilla ja vastaanotto on ollut vanhusten tahoilta hellyttävä. Samoin messuilla niitä on esitelty varsinkin monipuolisuutensa takia.

Kaija Pesonen, Marjovaara

Tällä kertaa suosikkijutustani ei ole epäilystäkään. Se on Ikiaikainen hymisijä. Katsoin juuri Kantrin videon ja ihailin alpakoiden ketteryyttä. Juttu Nyrkin mykistämät on varmasti tarpeellinen, mutta väkivallasta lukeminenkin ahdistaa. Pienenä huomautuksena vain: väkivaltaa perheissä käyttävät myös naiset, äidit, ja heidän kohteenaan ovat lapset, joilla ei ole ketään kenen puoleen uskaltaisivat kääntyä.

Heli Sinkkonen, Saukkola

Kantri-lehden ajankohtainen täyskäännös on Simo Rallin Uusavuttomuus kurihin. Toteutuneena ehkäisisi tämä aikakauden surullista todellisuutta: Nyrkin mykistämät. Nuorille ja lapsille opetetaan oikeudet olemiseen, vaan ei velvollisuuksia yhteiselämään. Vanhukset viimeisillä voimillaan ja eläkkeillään yrittävät omien avuttomien jälkeläistensä elämää pönkittää. Rukiver!

Babuska

Minun TOP 3: Utelias laumasielu, Lyömiselle loppu ja Naisvoimaa. Ilahduttava kertomus alpakoista hellyttävien kuvien kera. Hyvä, että Kantrissa uskaltaudutaan myös arkojen aiheiden pariin, kuten väkivalta perheessä/parisuhteessa. Mukava lukea myös eri alojen käsityön taitajista. Myös kolumnistien, Timo Parvela, Kristiina Hurmerinta ja Simo Ralli, tarinoita oikein janoaa ja usein tulee luettua pariinkin otteeseen.

Katja K. Hyvinkää

Mielestäni paras juttu oli Alli kiertää kylää. Itse muutettuani uudelle paikkakunnalle kutsuin kaikki lähinaapurit kylään, tosin ilman kyläluutaa, mutta samalla periaatteella. Selvisi, että vuosia naapureina asuneetkaan eivät tunteneet toisiaan ja tällaiselle sosiaaliselle kutsulle tulla kahvikupposelle oli todellakin tarve. Saman pöydän ääressä olivat niin tien vanhin asukas kuin nuorimmat tulokkaat.

Tarja Myyrinmaa, Perttula