Kun autamme muita, autamme myös itseämme

Mielipide

5.6.202002:00

Kolumni

Antti Rinne

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkaisi esityksen koronakriisin elpymisrahastosta viime viikolla.

Yhteensä 750 miljardin euron paketti vastasi etukäteisodotuksia.

Jo aiemmin Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron olivat esittäneet 500 miljardin euron avustusta kriisin jälleenrakennukseen. Euroopan komission esityksessä tähän kokonaisuuteen lisättiin 250 miljardin euron suuruinen lainamuotoinen tuki.

Koronakriisi on koetellut kaikkia jäsenmaita, toisia vakavammin, toisia lievemmin. Eriseuraisuus kriisin jälkihoidossa olisi kohtalokasta koko maanosamme tulevaisuudelle. Solidaarisuutta jäsenmaiden kesken seurataan tarkkaan nyt joka puolella Eurooppaa.

Suomelle on äärimmäisen tärkeää, että EU tulee ulos koronakriisistä vahvana ja yhtenäisenä. Suomen ulkomaankaupasta EU-maiden osuus on lähes 60 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että kun autamme koronakriisissä pahemmin kärsineitä unionimaita, autamme samalla itseämme.

Ilman vientiteollisuutemme menestystä emme mekään pärjää.

Samalla on tietysti selvää, että paketin yksityiskohdat edellyttävät vielä hiomista – niin kansallisesti kuin koko unioninkin tasolla.

Juhannuksen alla päämiehet ovat kokoontumassa huippukokoukseen, josta arvioidaan tulevan yksi historian vaikeimmista. Huippukokouksessa on tarkoitus hakea yhteiset linjat paitsi paketin kokoon, myös esityksen laina- ja velkasuhteeseen sekä kohdentamiseen jäsenmaille.

Suomen kannalta pitää varmistaa myös se, että rahastoa todellakin käytetään tulevaisuuden kannalta keskeisiin investointeihin kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaatioon.

Summat ovat suuria, mutta niin on taudin iskemä aukko maanosamme hyvinvointiinkin.

Aikaisempien talouskriisien virheitä ei saa toistaa. 1990-luvun alun laman tai finanssikriisin opetukset on pidettävä mielessä: leikkauksilla vain syvennämme talouden ahdinkoa.

Niiden sijaan tarvitsemme nyt perinteistä elvytystä, satsauksia ihmisten hyvinvointiin ja osaamisen vahvistamiseen.

Suomessa hallitus on aloittanut työn kansallisten tavoitteiden laatimiseksi tulevia neuvotteluja varten. Eduskunnassa kokonaisuutta käsitellään ennen huippukokousta useaan otteeseen. Esimakua näistä keskusteluista saatiin jo viime viikon kyselytunnilla.

Vaikka edessä olevat keskustelut tulevat olemaan myös kansallisesti vaikeita, on tärkeää välttää turhaa kärjistämistä. Koronakriisi ei ole yhdenkään jäsenmaan vika. Pohjoinen vastaan etelä tai itä vastaan länsi -ajattelu ei edistä Euroopan toipumista.

Lisäksi on syytä muistaa, että tärkein vientimaamme Saksa on koronakriisissä yhdessä Ranskan kanssa toiminut kriisin yhteisen hoidon puolesta. Siksi oudoksuin eduskunnan viime viikon keskustelussa kritiikkiä, jonka mukaan hallitus hyljeksisi aiempia yhteistyösuhteita.

Pienelle maalle kun parasta EU-vaikuttamista on aina ollut vaikuttaminen unionin vanhaan ytimeen, Saksan ja Ranskan voima-akseliin.

Kirjoittaja on SDP:n puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies

Tarvitsemme nyt perinteistä elvytystä, satsauksia ihmisten hyvinvointiin ja osaamisen vahvistamiseen.