
Pihanurmi tuuheaksi
Pihanurmi nauttii rutiineista, kiittää maltillista leikkajaa ja voi hyvin, kun juurilla on hyvä olla. Nurmikoltakin tulisi säännöllisin välein ottaa maanäyte.
Robottiruohonleikkurit ovat viime vuosina yleistyneet vauhdilla. Robotti sopii etenkin tasaiselle ja yhtenäiselle nurmialueelle.Unelmien pihanurmikko on tuuhean vihreä ja pehmeä varpaiden alla. Tänä vuonna raikas vihreys joutui koetukselle kevätkesän poikkeuksellisessa säässä. Kuivuuskauden jälkeen nurmikkoa ei olekaan syytä stressata liian rajulla leikkaamisella.
Nurmikon hoidossa suurin virhe on usein siinä, että se leikataan liian lyhyeksi. Tällöin korret eivät kykene varjostamaan maan pintaa ja heinien juuristoa. Kotipihojen nurmikentät on perustettu vain harvoin niin hyvin, että ne kestäisivät yhtäläistä hoitoa kuin golfkenttien viheriöt. Ruohonleikkuri tulisikin säätää siten, että nurmikon korkeudeksi leikkauksen jälkeen jäisi viitisen senttiä.
Kuivuuden piinaamaa nurmikkoa leikataan maltillisesti, odottaen kasvun uutta käynnistymistä ja poistaen kerralla korkeintaan kolmannes korsien pituuksista.
Lohdullista kyllä, nurmikko varsin usein kykenee uudistamaan kasvunsa ruskettumisenkin jälkeen. Uuden kasvun edellytyksenä on kuitenkin, että juuristo voi hyvin ja sen tukena on riittävän paksu ja ravinteikas kasvualusta.
Vanhoja nurmikkoja kiusaa etenkin maan tiivistyminen, joka johtaa kasvun heikkenemiseen. Monesti myös nurmikon lannoituksessa ja kalkituksessa olisi petraamisen varaa.
Vanhaa nurmikkoa voi hemmotella keskellä kesää levittämällä kalkkia tai ilmaamalla maan pintakerrosta. Pienelle alueelle ilmausta voi tehdä pistelemällä nurmikkoon reikiä talikolla ja haravoimalla niihin hiekkaa.
Suurilla nurmikentillä ilmaaminen tehdään pystyleikkureilla, joita kutsutaan myös ilmaajiksi tai sammaleenrepijöiksi. Hoidon voi tehdä kerran vuodessa keväällä tai tarpeen tullen, mikäli ruohosilppua ja sammalta on tiivistynyt maan pintaan niin paksuksi levyksi, että se häiritsee ruohon kasvua.
Jos ruoho on peruuttamattomasti kulottunutta, tai se ei kasva esimerkiksi puiden varjostuksen vuoksi, voidaan nurmikko toki kylvää myös uudestaan. Syksy on kylvölle usein kevättä otollisempaa aikaa, sillä kosteutta on tarjolla riittävän pitkään.
Ennen siemenien kylvämistä maa jyrsitään kuohkeaksi ja se peruslannoitetaan sekä kalkitaan. Lopuksi pinta tasoitetaan haravalla ja maa jyrätään tiiviiksi. Siemen kylvetään kahteen kertaan ristiinkylvönä, minkä jälkeen maa haravoidaan ja jyrätään uudestaan, jotta siemenet saavat hyvän multakosketuksen.
Odota, kunnes maan pinta ehtii kuivahtaa. Haravoi syksyn lehdet ja roskat, tutki talvituhot ja tee tarpeen tullen paikkakylvö. Huolla ruohonleikkuri.
Lannoita nurmikko typpipitoisella kevätlannoitteella. Ylläpitokalkitusta tarvitaan 3–4 vuoden välein. Varaa kalkkia noin 20–30 kg/aari, hiekkamaalla 15–20 kg. Jos kalkitukseen käytetään tuhkaa, levitetään noin ämpärillinen tuhkaa aarille. Tuhkassa on myös runsaasti ravinteita, joten muu lannoitus samalla kertaa on tarpeetonta.
Leikkaa nurmikko kasvun mukaan 1–2 kertaa viikossa. Vältä liian tarkkaa parturointia – korsiin tulisi aina jäädä vähintään 4–5 cm pituutta. Tällöin aurinko ei pääse kuumentamaan maan pintaa, ja juuriston kunto säilyy hyvänä.
Jos leikkausväli pääsee pitkäksi, nosta leikkuukorkeutta. Liian raju kertaleikkaus heikentää nurmikon kuntoa. Yleensä leikatun ruohosilpun voi jättää nurmikon lannoitteeksi. Jos massaa syntyy paakuiksi asti, kannattaa se haravoida pois. Hyödynnä leikuujäte katteena.
Kastelu kuivina kausina auttaa säilyttämään kasvuston vihreänä. Veden kulutuksessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana. Hyväkuntoinen nurmikko uusii itse itsensä poutakauden loputtua.
Kalkituksen voi hyvin tehdä kesälläkin, jos se keväällä jäi väliin.
Harvenna leikkuuvälejä ja anna juuriston kerätä voimia talven varalle. Tee mahdollinen syyslannoitus elokuun alussa typettömällä syyslannoitteella.
Jos syksyn lehtiä varisee vain ohueksi kerrokseksi, voi lehdet silputa ruohonleikkurilla ja jättää paikoilleen talven ajaksi. Paksu kerros lehtiä edellyttää haravointia. Leikkaa nurmikko viimeisen kerran lyhyeksi, noin 6–7 cm mittaiseksi. Näin pyritään estämään talven kosteusvaurioita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
