Maaseudulla eväät ilmastoteemaksi
Suuri kysymys vaaleissa on ilmastonmuutos. Tässä on myös maaseudun mahdollisuus. Metropolien rakentamisen hiilijalanjälki on niin massiivinen, että nykyinen maaseuturakenne on niihin verrattuna hyvinkin ekologinen.Maaseudulla on edelleen suomalaisille merkitystä. Tämä selviää muun muassa lehtemme laajasta mielipidemittauksesta, jossa noin kaksi kolmesta suomalaisesta on valmis tukemaan maaseudun pitämistä asuttuna. Siitäkin huolimatta, että se vaatisi yhteisten verovarojen käyttämistä (MT 20.3.).
Tulos on maakuntien asukkaiden kannalta lohdullinen. Silti maaseudun asia ei vaalikeskusteluissa nouse nyt esille. Puolueet eivät ainakaan tähän asti ole laajasti kertoneet, mitä ne aikovat tehdä, jotta asuminen maaseudulla olisi jatkossakin paitsi mahdollista myös mahdollisimman hyvää.
Myös puoluekohtaiset erot ovat kiinnostavia. Perinteisestikin keskustan kannattajille maaseudun elinolojen huomioiminen on ollut selvää.
Niin nytkin. Myös perussuomalaisten, sosialidemokraattien ja vihreiden osalta maaseudun tukeminen oli huomattavan laajaa.
Yllättävää oli kokoomuksen kannattajien jakautuminen kahteen leiriin. Heistä runsas puolet oli halukkaita käyttämään verovaroja maaseudun asumisen tukemiseen, mutta yli kolmannes vastustaa tätä. Kahtiajako on ollut nähtävissä jo nykyisen vaalikauden aikana.
Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) metropolikeskittymistä kannattava linja on ollut puolueessa niin vahva, etteivät puolueen maakuntaedustajat pääse näkyviin. Myös puheenjohtaja Petteri Orpon sinällään maaseudun osalta rakentava kanta ei pääse nyt puolueessa esille. Niin vahva on metropolielämän vedätys.
Tärkeää maaseudun kannalta on myös, että tällä hetkellä kannatusmittausten kärjessä paistattelevan SDP:n kannattajilla on maaseutuhenkeä. Tunnetusti tämä ei ole ollut luonnonlaki.
Samoin nousussa olevien vihreiden ja perussuomalaistenkin parissa maakuntien tukeminen tuntuu nauttivan kannatusta. Pienistä puolueista kristilliset ja RKP ovat perinteisesti suhtautuneet maaseutuun ja sen elinkeinoihin myönteisesti. Myös MT:n vaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden jakautuma vastaa mielipidemittauksen tulosta (MT 22.3).
Äänestävätpä maakuntien asukkaat tai maaseutumaista elämää ymmärtävät kaupunkilaiset mitä puoluetta tahansa, ehdokkaalta kannattaa kuitenkin edellyttää asiaan perehtymistä. Ehdokkaalta on kysyttävä, mitä hän käytännössä olisi valmis tekemään haja-asutusalueilla asuvien ja siellä yritystoimintaa harjoittavien tueksi.
MT:n vaalikoneessa 78 prosenttia ehdokkaista olisi esimerkiksi valmis korottamaan työmatkakulujen verovähennysoikeutta.
Muita teemoja ehdokkaille voisivat olla vaikkapa verovähennysten käyttäminen maaseudun asioimismatkoihin, ajokortti-ikärajan alentaminen maaseudulla tai keinot, joilla metropolistumisen aiheuttama asuntojen hintojen lasku maaseudulla voitaisiin ottaa verotuksessa huomioon niin, ettei se heikennä maaseudun elinvoimaa.
Aivan olennaista kouluverkon ohella on, että yrityksillä on mahdollista saada työvoimaa myös maakuntiin.
Suuri kysymys vaaleissa on ilmastonmuutos. Tässä on myös maaseudun mahdollisuus. Metropolien rakentamisen hiilijalanjälki on niin massiivinen, että nykyinen maaseuturakenne voi olla niihin verrattuna hyvinkin ekologinen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

