Hiljainen velkasi on 19 394,30 euroa

Mielipide

6.5.202002:00

Kolumni

Mia Jouslehto

Paitsi että ei ole, ei enää, vaan enemmän. Yllä oleva lukema on velkakello.fin mukainen osuutesi valtionvelasta. Luku oli vappuaattoaamulta eli viisi päivää sitten. Sen verran jokainen suomalainen, vastasyntyneestä vanhimpaan, on velkakello.fin mukaan velkaa Suomea lainoittaneille.

Koko valtiovelan määrä oli torstaiaamuna velkakellon mukaan 107 114 770 800 euroa. Pitkä rimpsu lukuja, joka suomennettuna oli 107,1 miljardia euroa. Eilisaamuna osuutesi velasta oli noussut 19 400,00 euroon, tosin kasvuvauhti kasvaa pian selvästi.

Nelihenkisen perheen osuus valtionvelasta on siis noin 80 000 euroa. Asuinkuntani Hämeenlinnan keskustassa sillä saisi jonkunmoisen kaksion. Helsingissä tarina olisi toinen.

Valtionvelan kasvulla taivastelu on vaikea asia koronataistossa, sillä suuri merkitys on työpaikkojen säilymiselläkin. Jotain osviittaa se kuitenkin antaa siitä, millaisista veronkorotus- tai säästötalkoista tulevaisuuden velanmaksussa puhutaan.

Ja tämä on siis lähtötilanne ennen velan kasvua. Velkakello on vain laskennallinen väline, jolla kansalaiset voivat hahmottaa velan kasvua. Valtionkonttorin todellisten tilastojen mukaan valtionvelka oli jo maaliskuun lopussa 117, miljardia euroa, kun mukaan lasketaan niin pitkäaikaiset kuin lyhytaikaiset velat. Se oli viime vuonna puolet maan bkt:stä ja kaksi kertaa Suomen valtion budjetin kokoinen.

Toinen veloissa usein puheena oleva luku on julkinen velka. Se on valtionvelkaa suurempi ja ylsi viime vuonna 59 prosenttiin bkt:stä. Sen odotetaan nyt hyppäävän koronakriisin seurauksena 100 prosentin tuntumaan, kenties ylikin. Julkista velkaa Suomella oli vuodenvaihteessa 142,5 miljardia euroa.

Arkipuheessa tosin valtionvelka ja julkinen velka helposti sekoittuvat, sen verran etäisiä käsitteitä ne ovat useimmille meistä, ja varmaan monelle poliitikollekin. Tulevat kuitenkin valitettavan tutuiksi tulevina aikoina.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on arvioinut, että julkinen velka voi kasvaa yksin tänä vuonna kaksinumeroisen luvun, jonka ensimmäinen numero alkaa kakkosella. Siinä on paljon sulateltavaa ja maksettavaa. Jos ja kun bkt tänä vuonna supistuu, jo se yksistään nostaa velkasuhdetta entisestä.

Velka on jo kaksinkertaistunut finanssikriisin alusta. Nyt se kasvaa kuin lumiukon pallo nuoskakelillä. Mutta toisin kuin lumiukolla, tämä tai seuraava kesä ei velkapalloa sulata.

Onni tilanteessa on, että Suomi on luottoluokittajien silmissä vielä aika hyvässä asemassa ja lainojen korot kurissa. Kaikki kolme luottoluokittajaa ovat arvostaneet Suomen asteikoillaan toiseksi parhaalle tasolle. Tosin jo tammikuun päivityksessä luottoluokittaja Fitch viittasi, että luokitus voi laskea.

Seuraavan kerran luottoluokittajien on määrä päivittää Suomen tilanne kesällä. Fitchin juhannuksen jälkeen, Moody'sin heinäkuun lopussa ja S&P:n syyskuun alussa.

No entäs sitten, voisi kysyä. Luottoluokituksilla on merkitystä velan hintaan. Ennen vappua luokittajista yksi pudotti yllätysaikataululla Italian luokituksen enää pykälän roskalainojen yläpuolelle. Siitä korot pomppasivat, mutta Italian onneksi hätiin riensi Euroopan keskuspankki ja tilanne tasaantui.

Suomen tilanne on edelleen sikäli hyvä, että paljon seuratun 10 vuoden valtionlainan korko on yhä miinuksella Saksan tapaan. Jos se pysyy matalalla, akuuttia hätää ei lainankasvusta ole. Silti lyhennykset ovat edessä ennemmin tai myöhemmin. Sen miettiminen on seuraava rasti, kun koronakriisin terveysosuudesta on selviydytty.