Nokea leijuu ilmassa

Ajan kuorma-auton perässä pienellä maasturillani, ja tullaan ylämäkeen. Edellä ajavan pakoputkesta syöksähtää sakea savupilvi.

Siinä purkautuu ilmaan nokihiukkasia. Se on viallisen moottorin merkki, joka

aiheuttaa polttoaineen epätäydellisen palamisen.

Noki on lähes kokonaan hiiltä, mutta siinä on palamislähteestä riippuen pieniä määriä rikkiyhdisteitä. Noki leijuu ilmassa hiutaleina ja tarttuu hanakasti erilaisiin pintoihin. Jo hyvin pieninä määrinä se tummentaa pinnat, joihin se osuu. Se ei lähde vaatteista pois helpolla. Savupiippuihin saattaa kertyä nokea, ja siitä voi aiheutua noki- eli karstapaloja. Karsta palaa kuin ruuti. Yleensä savuhormistossa on hyvin vähän happea, mutta kun savuhormiin pääsee ilmaa, on tilanne tulenarka. Jos savuhormissa on

rakoja, pääse tuli niistä ullakolle. Säännöllinen nuohous poistaa karstan savupiipusta.

Tutkijat ovat päätelleet, että noen sisältämä orgaaninen hiili viilentää ilmastoa, kun taas musta hiili voimistaa ilmaston lämpenemistä. Melko kummallinen ajatus, joka perustuu seuraavaan arvioon: Biomassan eli turve-, öljy- ja puulämmityksen kotitarvepoltosta syntyy noin neljä kertaa enemmän orgaanista hiiltä kuin mustaa hiiltä. Dieselin ja kivihiilen noki puolestaan sisältää enemmän mustaa hiiltä kuin orgaanista hiiltä, joten sillä on ilmastoa lämmittävä nettovaikutus.

Lisäksi arvioidaan, että lähes kolme neljännestä ihmistoiminnasta aiheutuvasta ilmakehää viilentävästä orgaanisesta hiilestä saa alkunsa metsäpaloista ja peltojen kulotuksesta. Tulivuorten tuottama hiukkas-, kaasu- ja hiilidioksidipurkaus suuntautuu yläilmakehään, ja sieltä vaikuttaa globaalisti. Maa- ja vesiliikenteen sekä lämmityksen hiiliyhdisteet ovat alailmakehässä, ja siten niillä on vaikutusta vain

paikalliseen ilman laatuun eikä koko ilmakehään.

Edellä olevasta tullaan

päätelmään, että ilmakehän nokimäärään vaikuttavat tulivuorten räjähdyspurkaukset, laajat ruohikko- ja metsäpalot sekä lentoliikenne. Ihmisen toiminta täällä troposfäärin alaosassa rajoittuu lähinnä ilman laadun pilaamiseen. Lisäksi on muistettava se,

että päiväntasaajan alue

turbulensseineen jakaa ilmakehän pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon, ja niiden ilmastot eivät sekoitu

keskenään. Talven tullessa

monesta savupiipusta tupruaa

savua. Se on vesihöyryä, hiilidioksidia ja nokihiukkasia. Nykyisissä uuneissa palaminen tapahtuu niin perusteellisesti, että noen määrä on lähes

olematon. Siispä pannaan klapeja uuniin, jotta pakkanen pysyy loitolla.