Sisulla kohti unelmaa

Unelmia on ja pitää ollakin. Unelmien eteen pitää olla valmis tekemään työtä ja usein se myös kannattaa. Mikään ei tule ilmaiseksi tai vaan sormia napsauttamalla.

Ilahduttavaa lukea nuoresta pariskunnasta, joka haluaa huolehtia kahdesta tilasta ja vaalia niitä valtavasta työmäärästä huolimatta. Onnea ja menestystä heidän toimilleen!

Kaija Pitkäkoski, Suurimaa

Hatunnosto kaikille sisukkaille, jotka tekevät unelmaansa todeksi.

Anu Munne, Ivalo

Sisulla kohti yhteistä unelmaa valikoitui monesta hyvästä jutusta tällä kertaa parhaimmaksi.

Eeva Kallio, Jokioinen

Arjessa unelmat ja haaveet voimaannuttavat. Kiitos mielenkiintoisesta lehdestänne, eritoten Kantrista.

Raili M. Kynsilehto, Oulu

Vihdoin oli tavallisesta maalaistytöstä juttu, hän tietää mitä maatalouden työt on! Hienoa!

Marketta Kivistö, Koskue

Anne Mattila on tuonut ja tuo edelleen meidän Karviaa maineikkaasti tunnetuksi. Ei sellaista paikkaa tai tapahtumaa, missä ei tulisi esille, että hän on kotoisin Karviasta. Anne on perusmaalainen ja nöyrä. Hänellä ei ole julkisuus noussut hattuun, vaan hänen jalkansa on pysynyt tiukasti maankamaralla.

Annen taidekahvila on näkemisen arvoinen paikkana ja tauluineen, mihin kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin. Annen äidin leipomat kahvikastamiset ovat suussa sulavia herkkuja. Kiva mennä taas tulevana kesänä katsomaan, mitä uutta ja vanhaa Anne on ideoinut taidekahvilan alueelle.

Sirpa Kontiainen, Kantti

Tunnettu laulaja ja hieno taidekahvila Karviassa!

Hieno satakuntalainen talvimaisema.Samoin merimaalaus. Sekä hirsirakennus.

Maaseutuhenkinen paikka!

Veikko Leppiniemi, Piispanristi

Kahden tilan liitto oli kiinnostavin juttu.

Tämä on yksi kehityksen suunta. Etäisyydet eivät nykyään ole voittamaton este toimintojen yhdistämiseen ja yhteistoimintaan.

Kuljetusvälineet ovat kehittyneet, pitää vain suunnitella tarkkaan mitä, missä ja milloin tehdään.

Erkki Siitonen, Ruovesi

Parasta huhtikuun Kantrissa oli Kahden tilan liitto. Minä itsekin maanviljelyksen parista leipäni lomittajana hankkineena pidän siitä että löytyy vielä ihmisiä, jotka tekevät työtä sen hyväksi että saadaan puhdasta suomalaista ruokaa. Meidän perheessä ostetaan vain kotimaisia elintarvikkeita.

Leena Tolonen, Hernejärvi

Ravatessa roiskuu oli paras. Raviurheilu tarvitsee nuoria esikuvia jo siitäkin syystä, että raveihin pitäisi saada väki taas palaamaan sankoin joukoin. Nykyisin Toto76 raveissa maan pääradalla on vain uskollisimmat paikan päällä seuraamassa hyvätasoisia lähtöjä. Kuitenkin ravit jos mikä on sosiaalinen tapahtuma. Niinkuin Timo Soini sanoi, raveissa tittelit jätetään pois.

Timo Tarkiainen, Espoo

Kantrin paras juttu on heppatarina Ravatessa roiskuu. Kotona, jossa vartuin ja asuin sotaväki-ikään, meillä oli aina työhevonen. Yhden talven olin ruunan ohjaksissa savotassa. Vieläkin osaisin valjastaa hepan reen tai kärryn eteen.

Veikko Savolainen, Iisalmi

Kevään katseen vangitsijat oli paras. Hienoja kuvia ja ajankohtainen aihe puutarhatoimittajalta. Kohta on kesä!

Juha Rautio, Laikko

Parasta antia oli vihertää ja itää. Nyt on kevät ja aivan kohta tulee kesä. Pikkutaimia on jo ikkunalla ja kohta pääsee kylvämään kesäkukkia ym. tarpeellista!

Outi Ihonen, Voikoski

Kaikkea kiintoisaa on aina Kantrissa. Tällä kertaa Monen roolin Reini sekä Sivellin ja sävelet eli Anne Mattilasta kertova juttu kiinnosti eniten. Siis taiteilijoista juttua arjen keskelle.

Elsa Kattainen, Iisalmi

Maria Kaisa Aulan Vanhanaikaista perhepolitiikkaa? kolahti. Tarvitaan lapsia kasvattamaan vanhempansa. Sepä oivallus. Kokemuksella on käyttöä. Haaveilen herätä kevään mukana seuraamaan luontoa ja katseen vangitsijoita, kukkia, nukkia, silmuja ja kuopaista multaa, joka on kultaa.

Ellen Heinämäki, Virrat

Itsenäisyyttä kohti oli paras juttu. Tärkeää on, että nykypolvi tietää itsenäisyytemme taustat. Mitään ei saa ilmaiseksi, vaan työllä ja tahtotilalla.

Markku Kaurila, Kumila

Latomerkit ilmestyvät pian oli paras juttu.

On viimeisiä aikoja kuvata katoavaa suomalaista kansanperinnettä, vanhaa maaseutukulttuuria. Vanhoissa Suomi-filmeissä on kuvattu maalaisromantiikkaa, johon kuuluivat olennaisena osana myös latotanssit. Länsi-Suomessa näitä tansseja kutsuttiin paikoin ”suulitansseiksi”.

Mieleeni tulee nuoren miehen ensimmäiset muistot puintihommista, kun hangolla levitin puhaltajan putkesta tulevia pahnoja sotkien korkeaan suovaan eli kasaan. Se oli muuten pölyistä hommaa.

Toinen tapaus oli, kun isän kanssa talvella haimme hevosen vetämällä reellä heiniä kauempaa sijaitsevasta ladosta, jonka ovet olivat auki. Olimme tehneet heinäkuormaa jo hetken aikaa, kun huomasimme ilveksen makaavan seinähirren päällä.

Se oli tullut kyttäämään hiiriä ja peltopyitä, jotka kävivät ladossa syömässä varisseita viljan ja heinän jätteitä. Meille tuli ladosta äkkilähtö sillä jos ja kun ilves hyppäisi alas hirreltä, hevonen pelästyessään olisi varmaan vienyt ovipieletkin mukanaan.

Arvo Saario, Loimaa

Kätkettyä ja karua kauneutta -juttu ”avaa silmät” tarkempaan ympäristön havainnointiin ja huomaamaan eri asioiden arvot.

Marianna Lehtiö, Kotka

Oli taas aivan huikea oivallus Simo Eemilillä. Sehän on taivahan tosi, että eivät ammattiliitot työttömiä sääli. Ne ajavat tosiaan omia etujaan vain vaikka työkaveri viereltä heitettäisiin ulos!

Rallin luen aina ja koskaan se ei ole pettänyt. Hyviä toukoilmoja sinne Teuvaan!

Mummo Jaalasta

Olgan Kaupunkilaiset oli paras. Olgan karsinan jutut saavat hyvälle tuulelle joka kerta.

Kiitos hyvästä lehdestä!

Jaana Klaavuniemi, Oijärvi

Kyläturvallisuus on kaikkien juttu oli paras. Meidän turvallinen kylä -hanke on jokaisen kylän ja kyläläisen jokapäiväinen vakuutus! Itse VAPEPA:n, MPK:n ja Sotilaskotiyhdistyksen toimijana ymmärrän tämänkaltaisen hankkeen tärkeyden.

Kiitos Kantrista!

Hilkka Rainio, Kouvola