Sähköyhtiöt ja metsänomistajat yhteistyöhön
Itsekin maalla osittain asuvana olen pohtinut kyseistä yhtälöä ja mieleen tuli yksi aika helpostikin toteutettava ratkaisu, taloudellisestikin edullinen, halvempi maakaapelia. Myrskyjen ja tykkylumen haitat minimoitaisiin.
Sähkölinjojen vieressä on monesti vanhaa metsää tai muuten päätehakkuuta odottavaa.
Voisiko tällaisissa tapauksissa sopia metsänomistajien kanssa joko suoraan tai metsänhoitoyhdistysten avulla, että linjan vieressä tehtäisiin päätehakkuu, jonka metsänomistajat itse sopisivat puunostajan kanssa haluamaansa hintaan ja sähköyhtiö kustantaisi uudet taimet suoja-alueelle.
Korjuusta saisi paremman hinnan ennen myrskyä kuin sen jälkeen ja korjuukin olisi helpompaa. Suojakaistan leveyttä ei tarvitsisi lisätä nykyisestä linjauksesta kuin noin 40 metriä molemmille puolille. Ennen kun uudet suojakaistalle istutetut puut yltävät johdoille aikaa kuluu 25–30 vuotta maastosta riippuen, ja jos metsää hoidetaan oikein, kasvavat uudet puut vankemmiksi kestämään luonnonilmiöitä.
Toinenedullinen ja toteutettavissa oleva ratkaisu olisi, että linjan vieressä suojakaistan (40 metriä) leveydeltä metsä harvennettaisiin ja poistettaisiin lahot ja riukuuntuneet puut. Tämä koskisi kasvuvaiheessa olevaa.
Linjat voitaisiin tarkastaa helikopterilla, tai sähköyhtiön linjoilla työtä tekevät henkilöt voisivat oman työnsä ohessa kirjata ongelmapaikat. Metsurit jopa tehdä harvennuksia sopimuksesta.
Sähköyhtiöillekin tulisi halvemmaksi hoitaa asiat metsänomistajiin päin sopimalla ja osallistumalla kustannuksiin vaikka uusien taimien hinnalla suoja-alueelle kuin korjaamalla myrskyn aiheuttamia vikoja ja maksamalla korvauksia asiakkaille. Kaikkihan me toivoisimme voivamme nauttia toimivasta sähkönjakelusta vuodenajasta ja säästä riippumatta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

