Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Uutistausta: Leikkuri iskee lomailijan lompakkoon

    Lomabudjetin lisäksi lainasalkku kannattaa sopeuttaa tuloihin, kirjoittaa toimittaja Kimmo Lundén.

    Suhdannekäänteet yllättävät talouden ennustajat jyrkkyydellään. Taloutta seuraavat ennustelaitokset, pankit, vakuutusyhtiöt, tutkimuslaitokset, Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö ovat hivuttaneet bkt-ennusteitaan ylöspäin sitä mukaa, kun uutta tietoa tuotannosta, työllisyydestä, viennistä ja esimerkiksi tehdyistä työtunneista on julkaistu.

    Heikot signaalit talouskasvusta alkoivat kilkattaa jo vuosi sitten. Ääni on sittemmin voimistunut ja kaikupohja laajentunut.

    ”LähiTapiola ennustaa jopa 3 prosentin kasvua”, ”OP arvioi talouskasvun kiihtyvän yli kahteen prosenttiin tänä vuonna”, ”Suomen talous kasvaa 2 prosenttia vuonna 2017 ja 2018” (Ilmarinen), ”Hurjat vientiluvut yllättivät” (HS 9.5.2017).

    Suomen Pankin ennustepäällikkö Juha Kilponen myöntää, että suhdannekäänteen voimakkuuden arviointi on erityisen vaikeaa ja ennusteet menevät eniten pieleen suhdannekäänteissä.

    ”Uusi informaatio auttaa tekemään paremman ennusteen. Täydellistä informaatiota ei ole olemassa, ja lähtötilanteenkin joutuu tekemään arvion pohjalta”, puolustautuu Kilponen.

    Keskuspankki nosti viimei­simmässä, maaliskuussa julkistetussa bkt-ennusteessa kuluvan vuoden kasvuennustettaan parilla desimaalilla viime syksystä. 1,6 prosentin talouskasvu tälle vuodelle ja 1,5 prosenttia ensi vuodelle vaikuttavat nekin varovaisilta. Tilastokeskuksen tarkistamattomat kokonaistuotantoluvut tammikuulta, helmikuulta ja maaliskuulta olivat vahva sarja: 4,3, 2,8 ja 1,3 prosenttia.

    Näin jo alkuvuoden bkt-pikaennakko tilastokeskukselta osoitti 1,6 prosentin kasvua vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

    Erot ennusteissa ovat suhteellisen suuret. Alapään varovaisin lukema on valtiovarainministeriön kevään ennuste: kansantalous kasvaa 1,2 prosenttia 2017.

    Paljonko vahva alkuvuosi sitten painaa koko vuoden luvuissa, jää nähtäväksi. Yhä varmemmalta näyttää Simonkadun MT:nkin ekonomistiperspektiivistä, että vähintään alkuvuoden kuusi kuukautta ovat kansantaloudessa jo vahvasti plussalla.

    Suomen talous kasvaa euroaluetta nopeammin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011, vertasi 1,8 prosenttia koko vuoden talouskasvuksi ennustanut Handelsbanken.

    Seuraavana oraakkelina talousennustettaan ruuvaa ylöspäin tänään maanantaina Aktia Pankki.

    Aktian pääekonomisti Heidi Schauman kertoo edelliseen ennusteeseen nähden kertyvän ”selkeästi vahvempaa talousdataa”. Ja nimenomaan Suomesta.

    ”Ennusteemme kirjoitamme positiivisempaan sävyyn, Suomen osalta selkeästi myönteisempään”, Schauman vertaa Aktian aiempiin suhdannekatsauksiin.

    Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana sekä kauppa että ulkomaankauppa ovat tukeneet talouskasvua.

    Shauman pitää yhtenä avainindikaattorina investointeja. Rakennusinvestoinnit ovat jo pidempään toimineet talouden moottorina, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä ovat muutkin investoinnit kehittyneet positiivisesti. Koneet kuluvat ja korvausinvestoinnit ja laajennuksetkin ovat tarpeen, kun tilauskirjat täyttyvät.

    Työmarkkinatkin seuraavat viiveellä. Talouskasvu saattaa sekin aktivoida ja tuoda työnhakuun ihmisiä, jotka eivät ole enää olleet kortistossa.

    Varsinais-Suomi telakoineen ja Uudenkaupungin autotehtaineen elää jo positiivisen rakennemuutoksen aikaa.

    Maailmalla erityisesti Aasian veto on vahvistunut kokonaisuudessaan, ei pelkästään Kiinassa.

    Kotimaassa lomakausi on alkamassa. Oman leikkurinsa lompakkoon ja mahdollisesti kansantalouden tulovirtojen kiertoonkin tuo nyt ensimmäisen kerran julkisella sektorilla työskenteleville tuleva 30 prosentin lomarahaleikkuri. Kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen säästö tuntuu mahdollisesti kaupan ja matkailun toimialoilla. Julkisella sektorilla työskentelee neljännes palkansaajista, yhteensä 534 000 henkilöä.

    Kulutuksen kerrannaisvaikutukset jäävät nähtäväksi. Kiky-leikkaukset valtion, kuntien ja muun muassa kirkon työntekijöiden lomarahoista jatkuvat seuraavat kolme vuotta.

    Varautuakin kannattaa. Kun talouskasvu näyttää tästä edelleen kiihtyvän, nollakorkoympäristö väistynee sekin vuoden loppuun mennessä.

    Lomabudjetin lisäksi lainasalkku kannattaa sopeuttaa tuloihin.