Broilerkasvattaja Aki Ylinen, Seinäjoki Tipulan PÄÄLLIKKÖ
16.9.201116:00
Ammatistaan ylpeä
Rupesin päätoimiseksi maataistelijaksi kuutisen vuotta sitten, kun äite ja issee luopuivat. Olin ohjelmistosuunnittelija, mutta ittellisyys tuntui paremmalta vaihtoehdolta.
Olen pienestä pitäen kasvanut tähän. Vanhempien tila oli 70-luvulla toinen Itikan alueella, mihin tuli broilerit. Se oli kova riski silloin, kun broilerin kulutusta ei ollut.
Alku meni kattellessa, mutta pian alkoi investointimeininki. Rakensin kiinteän polttoaineen keskuksen ja uuden kasvattamon, remontoin ja laajensin vanhaa.
Nyt molemmissa halleissa on 1 500 neliötä yhteensä 60 000 linnulle.
Tässä eletään tiukassa ketjuohjauksessa. Näen Atrian tietojärjestelmästä, koska untuvikot tuloo. Ennen sitä hallit on pesty ja desinfioitu edellisen erän jäljiltä ja levitetty 3–5 sentin kerros uutta turvekuiviketta lattialle.
Lämmöt on nostettu vajaaseen 35 asteeseen, kun untuvikkolaatikot lykätään halliin ja kaadellaan tiput lattialle.
Me kasvatetaan linnut 35–39 vuorokauden ikäisiksi. Aika ilmoitetaan etukäteen, eikä siihen voi itse vaikuttaa. Se on kokonaisvaltaista huolenpitoa.
Ruokinta- ja vesijärjestelmät ovat periaatteessa automaattiset, mutta kyllä niitä pitää säätää. Lämpötilan ja ilmastoinnin suhteen on pysyttävä oikeana.
Lämmitys on haasteellista. Kun pakkanen kiristyy talviyönä, lämpötilan ei tarvitse paljon pudota, niin tulee hälytys. Öljykattilan ja lämpökeskuksen pitää olla täydessä iskussa.
Rehuista teen kasvatuserän mittaisen rehukaupan. Koko ajan on huolehdittava, että siiloissa on tavaraa.
Mulla on tietokoneella kaikki. Pystyn säätämään ja taltioimaan lämpötilan, veden- ja rehunkulutuksen, alipaineen hallissa, valaistuksen.
Jos joku menee pieleen, tulee hälytys kännykkään. Yleensä hälytyksiä tulee kymmenkunta erää kohti. Jostain syystä ne tulevat yleensä öisin ja etenkin viikonloppuyönä. Pahimmillaan on istuttu joulupöydässä eikä siinä muuta kuin jouluaterian jälkeen rehulinjaa korjaamaan.
Tämä on markkinapohjaista toimintaa. Tuotetaan broileria sen mukaan, mitä Atria pystyy myymään.
Tänä vuonna tyhjät välit ovat olleet parin, kolmen viikon mittaisia. Vuosi sitten tauot kestivät vain yhdeksän päivää – siinä ei kerkiä hengähtää. Puolitoista vuorokautta saa kulumaan paskanajoon, pesuriurakoitsija pesee halleja kaksi päivää, sitten hallit kuivuvat ja lattian pitää ehtiä lämmetä ennen turpeenlevitystä.
Aika monet hiet tulee vuodatettua ennen uusien untuvikkojen tuloa.
Kun linnut tulevat, kierrän hallit monesti päivässä. Ensimmäiset päivät ovat tärkeimmät, että kasvatuserä saa hyvän perustan.
Tähän pitää sitoutua joka solulla ja olla aina valmiina. Teknisestä näppäryydestä ei ole haittaa.
Kasvattaminen on jotenkin mun juttu. Näkee työnsä tulokset. Pyrin mahdollisimman hyvään päiväkasvuun, pieneen poistumaan ja hyvään rehusuhteeseen.
Kerta olen nörtti koulutukseltani, niin kaikki mahdollinen on excelissä. Kun saisi sinne sellaisen kaavan, millä ratkaisisi parhaan tuloksen.
Mutta linnut on eläviä eläimiä eikä ne noudata kaavaa. Kaikkea ei voi automatisoida, vaan ihmisen pitää haistella ilmastointia ja katsoa silmillä, että vesinippaa pitää säätää.
Paras hetki on, kun saa linnut teurastamolle, halli on puhdas ja kaikki laskut maksettu. Saa alkaa alusta.
Broilertuotannon eettisyydestä puhutaan, mutta tuotanto kestää tarkastelun. Lintujen hyvinvointi on tuottajan etu. Linnut saavat kuopsuttaa turvetta, niillä on optimaaliset olosuhteet: lämmintä, ruokaa ja kavereita. Jalkaterveyttä valvotaan, ja heti tulee miinuspisteitä, jos on jotain. Meille ei ole ikinä tullut.
Suomalaisessa broilertuotannossa on saavutettu huipputulokset ilman mitään lääkkeitä. Me on yli 40 vuotta kasvatettu broilereita eikä yhtään antibioottikuuria ole tarvittu. Hollannissa linnut saavat sen automaattisesti.
Meillä on vietetty vuosikymmeniä avoimien ovien päivää, mutta eläinaktivistien takia on pitänyt hankkia sähkölukot. Vahinko tapahtuu jo silloin, jos lintujen sekaan mennään ulkovaatteissa ja -kengissä. Bakteerit pääsevät halliin.
Pihalla huristaa aikamoinen rekkaralli. Kun linnut lähtevät, täällä käy kuusi täysperävaunurekkaa. Rehurekkoja käy viisi ja lisäksi turverekka, pesuriauto ja untuvikkorekka. Kyllä tässä elätetään melkoista joukkoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
