Lukijalta: Vienti ja premium kasvattavat kaupan omien merkkien potentiaalia
Kirjoittajien mielestä suomalaisen ruoan tulisi suuntautua halpatuotteiden kilpailun sijaan hyvällä hinnalla myytävään ja parasta osaamista hyödyntävään premium private labeliin, niin kotimaan kuin kansainvälisilläkin markkinoilla.
Lisäarvotuotteiden viennistä on mahdollista odottaa kasvua maataloustuloon, arvioivat kirjoittajat. Kuva: S-ryhmän kuvapankki / Lari Lappalainen, Riitta Mustonen, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaRuoantuottajien aseman parantaminen on kirjattuna tärkeänä tavoitteena hallitusohjelmaan.
Kiitos parlamentaariselle maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmälle ja uudelle maa- ja metsätalousministerille keinojen etsimisestä maatalouden toimintaedellytysten parantamiseksi. Keinoja pohdittaessa nousi jälleen esille myös kauppojen omien merkkien rooli, Yle-uutiset 22.6. ”Kauppojen omat tuotemerkit ovat ongelmallisia”.
Haluamme laajentaa elintarvikeviennin ja kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmaa keskustelussa. Tuomme viestiä maailmalta kaupan omien merkkien kehityksestä ja mitä mahdollisuuksia se voi avata suomalaisille.
Elintarvikevientiä tarvitaan lisää. Vienti on tarpeen vaihtotaseen vajeen kiinni kuromiseksi, ruoantuotannon turvaamiseksi ja huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Lisäarvotuotteiden viennistä on mahdollista odottaa kasvua maataloustuloon.
Kaupan omien merkkien markkinan laajentuessa kaupan tarve korkeamman hintaluokan premium-private label-tuotteille kasvaa.
Kaikkein merkittävimpänä vähittäiskaupan trendinä maailmalla tällä hetkellä kasvaa kaupan omien merkkien, eli niin sanottujen private label (pl) -tuotteiden myynti. Niiden markkinaosuus voi olla jopa 30 – 50 prosenttia riippuen kohdemaasta ja tuotekategoriasta. Kuinka voimme hyödyntää tätä viennissä?
Kaupan omien merkkien markkinan laajentuessa kaupan tarve korkeamman hintaluokan premium-private label-tuotteille kasvaa. Kauppaketjut joutuvat erilaistamaan valikoimiaan – ja kehittävät omia tuotemerkkejä eri hintapisteisiin ja laajentavat erikoistuotteiden tarjontaansa. Suomalaisille tuottajille aukeaa tästä uusia markkinamahdollisuuksia.
Yritykset tunnistavat jo tämän. Suosituimmat kansainväliset messut, joissa suomalaisvalmistajat etsivät maailmalla uusia BtoB-asiakkaita, ovat vuosittaiset PLMA-private label messut.
Kaupan merkeille valmistaessaan yritykset voivat hyödyntää erityisiä vahvuuksiaan, joita ovat ruoantuotannon turvallisuus ja korkea laatu, puhtaat raaka-aineet ja kustannustehokkaat tuotantoprosessit.
Sekä ruoan tuottaja, valmistaja, kauppa että asiakas hyötyvät palveluliiketoiminnassa.
Omien brändituotteiden myynti ja vienti edellyttäisivät yrityksiltä merkittäviä markkinointi-investointeja, joita kaupan merkkeihin kohdistuva myynti ja vienti eivät samassa määrin vaadi. Private label voi olla monelle elintarviketuottajalle jopa ainoa tie kansainvälisille markkinoille pääsyyn.
Kaupan omien merkkien markkina muuttuu myös yhä enemmän palveluliiketoiminnaksi ja palvelukonseptien rakentamiseksi. Myös se avaa suomalaisille uusia näköaloja. Sekä ruoan tuottaja, valmistaja, kauppa että asiakas hyötyvät palveluliiketoiminnassa.
Kaupan omat merkit on perinteisesti nähty halpuutuksen ja tuottajien kilpailuttamisen keinona. Arvokkaan suomalaisen ruoan tulisi suuntautua halpatuotteiden kilpailun sijaan hyvällä hinnalla myytävään ja parasta osaamistamme hyödyntävään premium private labeliin, niin kotimaan kuin kansainvälisilläkin markkinoilla.
Kaupan omien merkkien markkinan kehitys voi tulevaisuudessa olla se muuttuva tekijä, joka saa suomalaisen elintarvikeviennin vihdoin vauhtiin ja tuo lisää katetta myös viljelijän kukkaroon.
Eeva-Liisa Lilja
KTM, toimitusjohtaja
Jukka-Pekka Inkinen
DI, kansainvälisten asioiden johtaja
Tommi Pelkonen
KTM, Senior Advisor
Juha Korhonen
ETM, Senior Advisor
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
