Miten turvataan apteekkipalvelut maaseudulla?

Apteekkialalle kaivataan monissa puheenvuoroissa muutosta. Kilpailua halutaan lisätä esimerkiksi helpottamalla uusien apteekkien perustamista ja kasvattamalla niiden määrää. Toiset taas haluavat itsehoitolääkkeet päivittäistavarakauppaan edistääkseen lääkkeiden saatavuutta ja laskeakseen hintoja.

Lääkekustannusten hillitseminen on tärkeä tavoite, ja siinä lääkejakelun tehostamisella on osansa. Paljon voidaan tehdä, jotta lääkkeet saavuttavat niitä tarvitsevan kustannustehokkaasti ja helposti.

Eniten esillä olleet ehdotukset, kuten apteekkien sijainnin tai itsehoitolääkkeiden vapauttaminen päivittäistavarakauppaan, eivät kuitenkaan – yllättävää kyllä – vaikuta lääkkeiden hintoihin. Lääkkeen hinta kun määräytyy lakisääteisellä kaavalla, välittämättä esimerkiksi apteekkien määrästä.

Järjestelmää kehitettäessä on hyvä pohtia, mitä oikeastaan tavoitellaan ja miten tavoitteisiin päästään. Ja miten turvataan laadukkaat farmaseuttiset palvelut suomalaisille asuinpaikasta riippumatta myös tulevaisuudessa?

Apteekkipalveluiden edellytysten turvaaminen on tärkeä kysymys erityisesti harvaanasutuilla seuduilla. Apteekkien määrän ja sijainnin vapaus ei välttämättä ole tae toimivista palveluista.

Itse asiassa määrän lisääminen voi pahimmassa tapauksessa kääntyä lopulta itseään vastaan. Jos yksittäisen apteekin osaksi jää yhä pienempi väestöpohja, harvaanasuttujen seutujen jo lähtökohtaisesti pienet apteekit voivat tippua kannattavuusrajan alapuolelle.

Pelkona onkin apteekkien määrän väheneminen ja asiointimatkojen pitkittyminen. Tällä voi olla vaikutusta lääkkeiden saatavuuteen, koska monet lääkkeet edellyttävät henkilökohtaista neuvontaa eikä kaikkea pysty toimittamaan postitse. Kaikkiaan apteekkipalveluiden kehittämisessä on tärkeää varmistaa neuvonnan saatavuus ja laatu. Farmaseuttinen neuvonta on osa hoitopolkua, ja se takaa myös lääkehoidon turvallisuutta.

Miten sitten kehittää apteekkeja niin, että alan käytännöt järkevöityvät ja palvelutaso paranee kaikkialla Suomessa?

Apteekki on Suomen käytetyin terveyspalvelu. Yhteensä asiakaskäyntejä on 60 miljoonaa vuodessa. Apteekkien toimintaa tuleekin kehittää sote-uudistuksen myötä tukemaan yhä paremmin terveyspalveluiden kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että apteekkien terveyspistetoiminnan perustamista helpotetaan.

Myös toiminnan laajentaminen rokottamiseen ja diagnostisiin palveluihin lisäisi matalan kynnyksen lähipalveluita. Nämä muutokset edesauttaisivat apteekkien elinkelpoisuutta myös harvaanasutuilla alueilla.

Verkkokauppa ilmiönä kasvaa myös hurjaa vauhtia. Esimerkiksi Ruotsissa on jo valtakunnallisia verkkokauppoja, joiden kautta lääkkeitä toimitetaan suoraan lääkelogistiikkakeskuksesta kuluttajille. Asui ihminen maaseudulla tai kaupungissa, lääkkeet saa kotiin toimitettuna yhtä helposti.

Onkin arvioitu, että vuoden loppuun mennessä Ruotsin lääkemarkkinoista jo 10 prosenttia siirtyy verkkokauppaan.

Jos verkkokaupan lääketoimitukset voidaan toimittaa suoraan kuluttajalle, syntyy säästöä niin kuluttajalle kuin yhteiskunnalle, lääketurvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta. Toimiva nettiapteekki perinteisten apteekkitoimipisteiden rinnalla parantaisikin lääkkeiden saatavuutta koko maassa.

Vaihtoehtoja on muitakin. Esimerkiksi Englannissa ja Sveitsissä alueilla, joilla ei ole apteekkeja, on paikallislääkärillä perusvalikoima lääkkeitä ja hänellä on oikeus toimittaa ja myydä niitä. Ilmiö on Suomessa vielä vieras, mutta Sveitsissä jopa neljännes ja Englannissa 10 prosenttia maan lääkkeistä välittyy lääkärin kautta.

Toisaalta osassa Euroopan maita apteekeissa on mahdollistettu asiakkaille videoneuvotteluyhteys lääkärille tai hoitajalle. Molemmissa esimerkeissä huomionarvoista on, että asioiminen on tehty kuluttajalle mahdollisimman helpoksi.

Jotta lääkkeiden saatavuus harvaanasutuilla seuduilla voidaan turvata jatkossakin mahdollisimman hyvin, tulisi Suomessa saavuttaa ymmärrys siitä, mitä kaikkea apteekki voi tehdä terveyspisteenä. Apteekkijärjestelmää kannattaa kehittää nykyisen jo hyvin toimivan järjestelmän pohjalta, ja varmistaa sen elinkelpoisuus.

Apteekeille tulisi antaa oikeudet tehdä niitä asioita, joita kuluttajat niiltä odottavat, esimerkiksi tarjota tietoteknisin välinein pääsy lääkärin konsultaatioon. Se olisi oikean suuntaista kehitystä ja toisi alalle todellista muutosvirtaa ja uudistushalua.