Rahaa on, kun hävittäjiä ostetaan

On aika sanoa hyvästit uusille hävittäjille. Suomen on oltava edelläkävijä. Nyt meillä on todelliseen rauhanpolitiikkaan myös historiallinen tilaisuus. Sitä ei pidä hukata.

Rahaa ei ole nyt moneen muuhun oikeasti tärkeään asiaan. Rahaa ei ole myöskään hävittäjiin, jos halutaan auttaa lapsia, koululaisia, vanhuksia ja sairaita.

Hävittäjien hankinta heikentää vuosikymmeniksi lasten, koululaisten, vanhusten ja sairaiden hoidon talouden, joka on jo vuosikymmeniä ollut selvästi alibudjetoitu.

Kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa hävittäjähankintojen vaikutuksia Suomen julkisen sektorin talouteen ei ole nostettu lainkaan esiin, eikä asia ei ollut esillä valta­median vaalikoneissa.

Avoimuuden sijaan hävittäjähankintaa on eduskunnassa valmisteltu kabineteissa aiempien hallitusten ja puolueellisten militarististen voimien toimesta. Valtamedia on visusti vaiennut. Valtion velan kasvusta, hävittäjien rahoittamisesta velkarahalla ei tässä yhteydessä ole puhuttu halaistua sanaa. Demokratialla on heitetty vesilintua.

Kun rahaa tarvittaisiin todella tärkeiden asioiden parantamiseen, nämä hävittäjä­hankintoja puolustavat poliitikot sanovat, että rahaa ei ole. Tämä on sitä vaihtoehdotonta teknokraattivaltaa, jonka seurauksena heikommat joutuvat aina kärsimään.

Vaikka sana ”absurdi” onkin jo menettänyt voimansa, tähän touhuun se mainiosti sopii.

Kymmenien miljardien (käyttö mukana) hankinnasta on todellakin monta painavaa syytä luopua. Meillä ei ole nyt eikä ole lähivuosikymmeninäkään näköpiirissä sellaista vihollista, jota vastaan me tarvitsemme hävittäjiä.

Suomen hallitukselta odotan uutta pohdintaa myös hävittäjäasiassa. Odotan rauhantyöhön perustuvaa ulkopolitiikkaa. Hävittäjillä pieni Suomi ei rauhaa rakenna.

Vaikka sana ”absurdi” onkin jo menettänyt voimansa, tähän touhuun se sopii.