Lukijalta: Hakkuiden vähentäminen ei ole yksinkertainen ilmastoratkaisu

Hakkuut käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Harri Vinnamo

Suomalaisessa ilmastokeskustelussa esitetään toistuvasti, että hakkuita tulisi vähentää, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta metsien ja ilmaston välinen suhde ei sitä ole.

Ilmastovaikutuksia ei voi arvioida pelkän hakkuumäärän perusteella. Metsien ilmastovaikutus syntyy hiilen koko kierrosta: metsien kasvusta, puutuotteisiin sitoutuvasta hiilestä, tuotteiden kierrätyksestä sekä fossiilisia raaka-aineita korvaavista vaikutuksista.

Kun keskustelu rajataan vain hakkuisiin, kokonaiskuva vääristyy.

Keskeinen ongelma on hakkuuvuoto. Jos puun käyttöä vähennetään Suomessa, puuta hankitaan todennäköisesti muualta. Monissa maissa metsien kasvu on hitaampaa ja metsänhoidon taso heikompi kuin Suomessa. Tällöin globaalit päästöt voivat kasvaa, vaikka Suomen hakkuumäärä pienenisi. Kyse on puutuotteiden valmistuksesta.

Hakkuiden rajoittaminen vaikuttaa metsien kasvuun pitkällä aikavälillä. Suomen metsien korkea kasvu perustuu aktiiviseen metsänhoitoon ja metsänjalostukseen. Jos hakkuumahdollisuuksia kavennetaan laajasti, vähenevät kannustimet hoitoon ja uudistamiseen. Se voi heikentää puuston kasvua koko kiertoajalla ja siten pitkän aikavälin hiilensidontaa.

Vaatimus hakkuiden vähentämisestä on usein epätarkka. Harvoin täsmennetään, mitä hakkuita tulisi vähentää, kenen hakkuita tai millä aikajänteellä. Suomessa metsät ovat pääosin yksityisessä omistuksessa, joten laaja hakkuurajoitus merkitsisi puuttumista omaisuuden käyttöoikeuteen ilman selkeää kohdentamista.

Jos hakkuita vähennettäisiin 10 prosenttia, metsävaraston hiili kasvaisi lyhyellä aikavälillä. Samalla se pienentäisi metsäteollisuuden arvonlisää 1–1,5 miljardilla eurolla ja verotuloja sadoilla miljoonilla euroilla sekä siirtäisi jopa 10 000 työpaikkaa ulkomaille.

Ilmastopolitiikan ydin ei ole hakkuumäärien yksinkertainen vähentäminen, vaan se, miten metsien käyttöä kokonaisuutena ohjataan. Ilmastohyöty syntyy vahvasta metsien kasvusta, pitkäikäisistä puutuotteista ja fossiilisten raaka-aineiden tehokkaasta korvaamisesta.

Juri Laurila

metsäasiantuntija

Kemijärvi