Äidin juominen teki Ani Kellomäestä tunnollisen puurtajan, joka luuli olevansa yksien häpeänsä kanssa

Ani Kellomäen lapsuudenkodissa helisivät tyhjät pullot, sillä hänen äitinsä joi liikaa. Kun Kellomäki vihdoin puhui asiasta ääneen, hän alkoi saada kymmeniä viestejä samanlaisista muistoista. Niistä syntyi kirja.