Piha kylmän keskellä

Vesistöjen läheisyys lämmittää pihan mikroilmastoa, joten arempikin kasvi saattaa talvehtia menestymisvyöhykkeensä ulkopuolella. 

Piirros: Jukka Pasonen/MT 

Kylmyys koettelee pihan kasveja monin eri tavoin, mutta keskitalvella kasvien pakkasenkesto on parhaimmillaan. 

Talvi koettelee pohjoisen kasveja monin eri tavoin. On sopeuduttava vuodenaikojen ja valon määrän vaihteluun, kiivaaseen kesään ja pitkään ja kylmään talveen, jonka aikana piha vaipuu syvään lepoon. Pakkanen on kasveille kuitenkin harvoin talven pahin peikko. Sitä kohtalokkaampia ovat oikutteleva syksy ja kylmä kevät, jotka sekoittavat kasvien sisäisen rytmin.

Talveen valmistautuminen alkaa jo varhain syksyllä, jolloin kasvit alkavat varastoida yhteyttämistuotteita ja muita yhdisteitä juuren ja rungon kätköihin. Kulunut, pitkä syksy ja hitaasti viilentynyt sää sopi monille kasveille erinomaisesti. Se tietää hyvää tälle talvikaudelle, sillä kun tuleentuminen onnistuu, ovat kasvit keskitalven pakkasten aikaan syvimmässä lepotilassa.

Pakkasen pitkittyminen tai satunnainen lämpöaalto voivat silti heikentää kasvien menestymistä. Etenkin lämmintä säätä seuraava, nopea lämpötilan lasku voi aiheuttaa talvivaurioita myös keskellä talvea.

Haavoittuvimmillaan kasvit ovat kevään korvalla, jolloin lepokausi alkaa olla lopuillaan. Niinpä pakkaslukema, joka parhaillaan ei aiheuta kasville vaaraa, saattaakin maalis-huhtikuulla muuttua kohtalokkaaksi.

Ratkaisevassa asemassa useimpien kasvien talvehtimisessa on lumipeite, joka suojaa talven säissä ja heikentää pakkasen purevuutta jopa kymmenillä asteilla. Lapissa, missä kovia pakkasia koetaan usein jo ennen vuodenvaihdetta, peittyvät pihat lumen alle monesti marraskuussa. Eteläisellä rannikkoseudulla pysyvää lumipeitettä saadaan odottaa sen sijaan vuodenvaihteen yli, mikä lisää talvivaurioiden vaaraa.

Pihan kasvien talvenkestävyyttä kuvataan menestymisvyöhykkeillä (I-VIII). Ne antavat kuitenkin vain viitteellisen arvion kasvien talvenkestosta. Arkanakin pidetty kasvi saattaa suotuisissa oloissa selvitä varsin kovista talvipakkasista. Paikallisilmastolla ja vaikkapa vesistöjen läheisyydellä on usein kuviteltua suurempi merkitys kasvien talvenkestoon.

Parhaiten suomalaiseen ilmastoon ovat tottuneet ne puutarhakasvit, jotka kasvavat luontaisilla kasvupaikoillaan samankaltaisessa ilmastossa. Monet meillä vakiintuneista koristekasveista ovat kotoisin vuoristoseuduilta Kaukasukselta ja Korean niemimaalta, missä talvi on ankara ja kevään sää oikutteleva.

Myös monet Kanadasta tuodut koristekasvit ovat osoittautuneet meillä varsin kestäviksi. Pakkaslukemiltaan Kanadan sää vastaakin varsin hyvin Suomen talvista säätä, mutta ilmasto kokonaisuudessaan on mannermaisempi.

SÄDE AARLAHTI