Hyvinvointialueiden ICT-rahoitus ei riitä

Suomessa on käynnissä historian suurin julki­sen sektorin rakenneuudistus. Hyvinvointialueiden (HVA) perustamisen ja tarvittavien organisaatioiden pystyyn polkaisun aikataulu on äärimmäisen tiukka. Kunnilta siirtyvien asiakas- ja potilas­tietojärjestelmien tulee olla toiminnallisia uusille rekisterinpitäjille eli hyvinvointialueille 2023 alusta.

ICT:n rakentaminen tukijärjestelmineen on kriittisellä polulla. Syksyn 2021 ensimmäisellä rahoituskierroksella valtiovarainministeriö myönsi ICT-valmistelurahoitusta hyvinvointialueiden kehittämiseen 200 miljoona euroa. Valtio on antanut hyvinvointi­alueille lisärahoitusta tipoittain, viimeisin lisärahoituskierros toi lisärahaa 150 miljoonaa euroa, mutta lisärahoituksen määrä on riittämätön.

Aikaa hyvinvointialueiden aloitukseen on enää 8 kuukautta. Rahoituksen puute aiheuttaa valmistelutyön priorisointia, ja kiireessä joudutaan tekemään ei-optimaalisia ratkaisuja.

Jokaisella hyvinvointialueella on omat erityishaasteensa, mutta kaikille alueille on yhteistä liian kiire aikataulu ja puutteellinen rahoitus. Alueiden tasa-arvoisten palveluiden järjestämisen perustaksi on kaavailtu sähköisten palveluiden laajamittaista kehittämistä ja käyttöönottoa. Jo nyt on käytössä erilaisia videovastaan­ottojärjestelmiä ja muita sähköisiä kanavia.

Uudistuksen kiireen takia ei sähköisiä palveluita ehditä kehittää ja lanseerata halutun laajuisesti, vaan ne jäävät vääjäämättä siirtymäajan jälkeiseen aikaan. Tämä hidastaa uusien sähköisten palveluiden ja tekoälypohjaisten järjestelmien kehitystä sote-sektorilla, ja samalla koko julkisen sektorin datatalouden kehittämistä.

Kunnilta poistuu hyvinvointialueille noin puolet henkilöstöstä ja keskimäärin puolet kunnan budjetista. Kunnille jää kuitenkin vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin järjestämisestä. Kunnissa vaikutukset ICT-kuluihin ovat melko pienet. Niissä syntyy säästöjä pääosin erilaisten lisenssimäärien pienentymisenä ja pelkästään soten käytössä olleiden järjestelmien siirty­misestä hyvinvointialueen haltuun.

Kunnille jää omaan toimintaansa tarvittava ICT-infrastruktuuri ja yleiset tieto­järjestelmät, kuten palkkajärjestelmä, HR ja taloushallinnon järjestelmät. Myös asianhallinta ja toimialasidonnaiset järjestelmät jäävät kunnille, näistä esimerkkinä ovat oppilashuollon-, tekniikan ja kaupunkiympäristön tietojärjestelmät.

Maailman turvallisuustilanne on muuttunut dramaattisesti. Kyberturvariskit olivat nousussa jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta nyt riskitaso on noussut hälyttävälle tasolle. Kyber­turvallisuudessa on suuria eroja eri organisaatioiden ja jopa toimialojen välillä. Kyber­turvallisuuden rakentaminen on pitkä ja jatkuva prosessi. Organisaation johdon tulee sitoutua kybertuvallisuuden huolehtimiseen ja kehittämiseen.

Nyt julkishallinnon digitalisaation kehittäminen tapahtuu paljon yksittäisten organisaatioiden muodostamien hankkeiden voimalla. Hyvinvointialueet ja kunnat kehittävät itsenäisesti omia digitaalisia palveluitaan, sekä tiedolla johtamisen ratkaisuja data altaineen.

Suomelta on puuttunut kansallinen ohjeistus digikehittämisstrategiaksi. Nyt Valtioneuvosto on laatinut kansallinen digikompassi- luonnoksen, jossa luodaan visio ja tavoitteet kansalliselle digitalisaatiolle ja datatalous­strategialle vuoteen 2030. Digikompassi-luonnos on lausuntakierroksella.

Digitalisoinnissa keskeiseen asemaan nousee järjestelmien ja palveluiden tuottaman datan laatu, jonka tulisi olla pitkälti standardoitua teknologia- ja järjestelmäriippumatonta, jolloin voitaisiin välttyä erillisiltä siiloutuneilta ratkaisuilta.

Datatalouden kehittämisessä tärkeään asemaan nousee datan jakaminen ja hyödyntäminen julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tietojen jääminen yhden toimijan haltuun on esteenä palveluiden kehittymiselle ja kuluttajan valinnanvapaudelle. Tämä luo uusia haasteita henkilötietojen käsittelyn osalta.

Esimerkiksi erilaisiin pilvipalveluihin harmittomina IoT-tietoina tallentuvat tiedot voivat sopivasti käytettyinä muuttua yksilöitäväksi henkilö­kohtaiseksi dataksi. Helmikuussa 2022 Clearview AI yritys sai 20 miljoonan euron sakot kerättyään Italiassa biometristä dataa. Oikeudenkäynnissä selvisi, että yrityksellä oli myös hallussaan paikkatietoa sisältävää aineistoa, joka rikkoi EU:n GDPR-säätelyä.

Pelkkä rahan kaataminen kuntiin ja hyvinvointialueille ei riitä. Tarvitaan strategia, millä tehdään softakokonaisuudesta kustannustehokas yhteisin ohjelmistoin, prosessein ja perinteiset rajat ylittävien yhteistyömallien avulla.

Hannu Vilpponen

PostDoc tutkija

Jyväskylän yliopisto

CDO Keravan kaupunki

Tommi Mikkonen

professori

Jyväskylän yliopisto