Kyläläiset luovat uskoa maaseudun tulevaisuuteen ‒ ongelmat käännetään voitoksi

Eripuolilta Suomea löytyy elinvoimaisia kyliä, joissa on vahvaa yhteisöllisyyttä. Kuvassa Maa- ja kotitalousnaiset kyläkävelyllä Hämeenkosken kylässä Putulassa. Kuva: Marita Waenerberg

Kalajoen Raution kylä on ollut viime vuosia paljon julkisuudessa. Kaikki julkisuus ei ole ollut lähtökohtaisesti positiivista, mutta ongelmat on kylällä valittamisen sijaan käännetty yhteistyöllä voitoksi. Viime vuoden kesällä kylällä sai tuulivoimalatyömaalta alkunsa iso metsäpalo, jota ensimmäisen ehti sammuttamaan Raution oma palokunta. Palon jälkeen oma palokunta alkoi kiinnostaa kyläläisiä entistä enemmän. (MT 3.6.)

Pari vuotta aikaisemmin keskellä korona-aikaa nuorisoseurantaloa tyhjennettiin purettavaksi ja Osuuskauppa KPO ilmoitti sulkevansa kylän kaupan. Kyläläiset eivät kuitenkaan antaneet periksi, vaan ostivat kaupparakennuksen itselleen. Remonttityöt tehtiin pääosin talkoilla ja kyläkauppaa pyörittämään perustettiin osuuskunta. Vuosi sitten osuuskuntapohjainen K-kyläkauppa aloitti toimintansa ja työllistää myymäläpäällikön lisäksi kaksi kokopäiväistä ja yhden kiireapulaiset. Kaupan yhteydessä toimii nyt myös apteekin sivupiste, Veikkauksen ja Postin palvelut sekä lounasravintola ja kahvila. Polttoaineen jakelupistettä puuhataan.

Kyläläisten aktiivisuuden ja aikaansaannosten perusteella ei ole yllätys, että Rautio on valittu kaksi kerta Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi, ja huhtikuussa Suomen kylät ry valitsi Raution vuoden kyläksi.

Eripuolilta Suomea löytyy lukuisia Raution tapaisia kyliä, joissa ei jäädä odottamaan ulkopuolisten apua, vaan toimitaan itse. Esimerkiksi Tahko kyläyhdistys Pohjois-Savossa ja Riihon kyläyhdistys Keski-Suomessa ovat tästä hyviä esimerkkejä.

On hyvä ja perusteltua, että kyläyhdistysten toimintaa tuetaan oman rahoituksen lisäksi myös yhteiskunnan ja EU:n varoista. Yhteiskunnan tuki ei auta, jos kylältä ei löydy yhteistä tahtoa ja talkoohenkeä. Tarvitaan myös lujaa uskoa oman kylän mahdollisuuteen säilyä elinvoimaisena. On hienoa, että kylissä on vahva uskoa omaan ja maaseudun tulevaisuuteen. Tulevaisuudenuskoa tarvitaan kaikkialla Suomen kylissä ja kaupungeissakin.

Yhteiskunnan tuki ei auta, jos kylältä ei löydy yhteistä tahtoa ja talkoohenkeä.