Kansallislintu laulujoutsen lyömäaseena

Laulujoutsenen lentäminen sähkölinjaan pari viikkoa sitten aiheutti mediassa melkoisen mylläkän ja luonnonsuojelurikosepäilynkin. Rivien välissä metsästäjät tuomittiin oikopäätä syylliseksi laulujoutsenen kuolemaan.

Kaiken olisi kruunannut, jos joku ”paikalta poistunut ihminen” olisi pidätetty paikalla olleiden toimesta.

”Maallikkoasiantuntijat” antoivat auliisti lausuntoja ja muun muassa Ilkka-lehti uutisoi etusivulla asiasta otsikolla ”Laulujoutsenen tappo käynnisti rikostutkinnan” (Ilkka 15.4.). Radiokanavat ja valtakunnan mediakin kiinnostuivat asiasta ja levittivät paikkansa pitämätöntä tietoa eteenpäin. Suurelle yleisölle asia jäi varmasti mieleen metsästäjiä syyllistävällä sensaatiohakuisella tavalla.

Jutusta tuli uutisankka Eviran tutkimusten jälkeen. Lapuan laulujoutsenen todellinen kuolinsyy olikin sähköisku ja siitä aiheutunut valokaari, joka aiheuttaa samalla kovan pamauksen.

Suomessa laulujoutsenten yleisin kuolinsyy on tutkimusten mukaan voimalinjoihin törmääminen. Yle uutiset uutisoi asiasta jo 2008 todeten satojen laulujoutsenten kuolevan vuosittain sähkölinjoihin. Sähkö- ja voimajännitelinjat aiheuttavat siis runsaasti tuhoa erilaisten eläinten parissa.

Kauhajokinen 11-vuotias Jaakko Hautala on onnistunut saamaan loistavan kuvankin vastaavanlaisesta tapahtumasta Kauhajoella. Jaakon ottama kuva ja aiheeseen liittyvä juttu on Iltalehdessä (IL12.3., lukijan kuva). Orimattilasta on samantyyppinen kuva Iltasanomissa 16.10.2013. Juankoskella varis puolestaan lensi muuntajaan ja tippui palavana ruohikkoon aiheuttaen viiden hehtaarin maastopalon (Savon Sanomat 7.4.). Kaikille tapauksille yhteistä on kova pamaus ja valokaaren linnulle aiheuttamat vauriot.

Laulujoutsenkanta runsastuu Suomessa nopeasti, eli jatkossa voimajännitelinjoihin lentämisiä ja pauketta kuuluu varmasti entistäkin enemmän.

Lapuan laulujoutsenen todellisen kuolemansyyn esilletuomiseen ja asian oikaisemiseen ei sitten enää etusivulta paikkaa löytynytkään, vaan juttu oli kirjoitettu metsästäjiä vähättelevään ”josko sittenkin” -tapaan mahdollisimman pienenä mainosten seassa (Ilkka 17.4.).

Ellei juttua olisi varta vasten osannut etsiä, sitä olisi tuskin huomannut. Muut mediat ovat toivon mukaan asian oikaisseet näkyvämmin.

On taas hutkittu ennen kuin on tutkittu. Asia koskettaa Pohjanmaallakin noin 20 000 ja valtakunnallisesti yli 300 000 metsästäjää, eli melkoisen joukon mainetta on mustamaalattu.

Metsästäjien tekemä konkreettinen työ luonnon ja luonnoneläinten hyvinvoinnin eteen saatiin kerralla nollattua aiheettomilla höpöhöpö-jutuilla.

Paljon pitää metsästäjien kantaa metsään ruokaa riistaeläinten ja muiden eläinten talviruuaksi, poistaa pienpetoja riistaeläinkantojen lisääntymisen ja elämisen turvaamiseksi, harventaa hirvikantaa taimikkotuhojen ja hirvikolarien vähentämiseksi, rakentaa linnunpönttöjä ihmisille jaettavaksi ja luontoreiteille talkootyönä asennettavaksi, poistaa räähkälintuja rehupaaleja ja linnunmunia särkemästä ja karkottaa karhuja pihapiireistä, ennen kuin maine saadaan taas sille tasolle, mitä se oli ennen perättömien laulujoutsenjuttujen lähtemistä eetteriin.

Tutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomalaisista suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Ilouutinen on, että metsästysmyönteisyys on entisestään kasvanut kuluneen vuosikymmenen aikana. Paikkansa pitämättömät sensaatiohakuiset uutisoinnit nakertavat kuvaa kuitenkin nopeasti huonompaan suuntaan.

Toivomme todellakin, että laulujoutsenen kuoleman innoittamana tehtyjen paikkansa pitämättömien juttujen julkaisemiseen ei tuhlata lehtien arvokasta palstatilaa. Keskitytään mieluummin todellisiin luonnonhoitotöihin, joihin on mahdollista tulla tutustumaan esimerkiksi Kauhajoen Kainastolle lauantaina 26.4. Kainastolla piirin riistaväki yhteistyössä esittelee riistan hyvinvoinnin eteen tehtävää konkreettista työtä.

HANNU ILOMÄKI

puheenjohtaja

VELI KUJALA

toiminnanjohtaja

Suomen Metsästäjäliiton

Pohjanmaan piiri ry