Valtio on vain yhtä vahva kuin sitä ylläpitävä yhteiskunta – kärsivällisyys ja kuri ovat valttia energiataistelussa Putinia vastaan
Kehittyneelläkin panssarivaunulla on hankala pärjätä, jos sen viestintään tarkoitettu radio on myyty volgogradilaisnuorison Ladaan ja miehistö on välinpitämätöntä, kylmissään ja nälissään.19.9.202206:00
Valtioiden vahvuutta on ollut pitkään tapana tulkita niiden asevoimien koolla.
Tämä on imarrellut myös Suomea, jolla on eurooppalaisittain ‒ ja koko Naton tasolla ‒ hyvinkin kilpailukykyiset puolustusvoimat.
Harjoittelussani suurlähetystöllä Washingtonissa sain huomata, että suomalaisten varautumista ja valmiutta sotilaalliseen uhkaan pidettiin arvossa.
Toisaalta koko Eurooppaa moitittiin siitä, että politiikassa on keskitytty hyvän jakamiseen pahaan varautumisen sijaan.
Kun Euroopassa rakennettiin julkista terveydenhoitoa, koulujärjestelmää ja tulonsiirtoja, sijoitettiin samat rahat Yhdysvalloissa ohjuksiin, drooneihin ja maailman kaksiin suurimpiin ilmavoimiin, jotkut sanoivat.
Venäjän hyökkäystä Ukrainaan pidettiin merkkinä siitä, että amerikkalaiset olivat olleet oikeassa, eurooppalaiset väärässä.
Lyijy ja teräs eivät kuitenkaan ole ainoita valtioita kaatavia voimia. Niitä ovat myös ruoka, vesi, lämpö ja esimerkiksi koulutus. Tai yleensä juuri näiden puute.
Läntiset tiedustelupalvelut ja kärkipoliitikot ovat kesän aikana havahtuneet siihen, että Venäjän suuret asevoimat ja mittava kalusto eivät kompensoi sen yhteiskunnan heikkouksia.
Kehittyneelläkin panssarivaunulla on hankala pärjätä, jos sen viestintään tarkoitettu radio on myyty volgogradilaisnuorison Ladaan ja miehistö on välinpitämätöntä, kylmissään ja nälissään.
Antiikin kreikkalaisen Spartan kaupungin ympärille ei tunnetun legendan mukaan rakennettu muuria, koska sen uskottiin tekevän spartalaisista liian heikkoja puolustautumaan.
Kun kypäränremmiä hieman löysää, legenda opettaa että valtiot armeijoineen ovat lopulta vain yhtä vahvoja kuin niitä ylläpitävä yhteiskunta.
Suomalaismiesten maailman korkein maanpuolustustahto osoittaa, että sijoitukset kansan hyvinvointiin eivät ole puolustuksesta pois.
Kyseessä on päinvastoin puolustuksen tärkein investointi. Lopulta kyse on siitä, kuinka paljon on valmis antamaan ja uhraamaan ennen kuin periksi antaminen on houkuttelevampi vaihtoehto.
Tätä taistelua käydään monilla rintamilla. Ajankohtaisin on Ukrainassa käytävän fyysisen sodan aikaansaama energiakriisi ja sen seuraukset.
Ruoka ja lämpö eivät olekaan enää itsestäänselvyyksiä Suomessakaan.
Valtiovalta ja me kansalaiset joudumme etsimään vaakakupissa tasapainoa sille, kuinka paljon olemme itse valmiita uhraamaan ennen kuin välinpitämättömyys saa vallan.
Yhdellä puolella painaa oma mukavuutemme, toisella puolella jonkun kanssasuomalaisen sähkösopimus.
Moninkertainen hinnannousu kaataa pahimmillaan kalliimmilla sähkösopimuksilla varustettujen vaa’at kokonaan.
Elämän mennessä riittävän kalliiksi ja epämukavaksi, alkaa syyllisiä löytyä myös muurin sisäpuolelta.
Suomen menestystarina nojaa vahvaan yhteiskuntaan ja yhtenäiseen kansaan. Myös sotilaallisen riskin nyt kasvettua, on yhtenäisyyden vaaliminen yhä tärkeämpää.
Energiataistelussa Putinia vastaan kärsivällisyys ja kuri ovat valttia. Menestys riippuu paitsi omasta, myös kanssataistelijoiden kunnosta.
Vaikka sähkö on joillekin vielä edullista, ei kellään ole varaa palelluttaa taistelutoveria. Kylmä ja nälkä luovat sisäistä kinaa ja loikkareilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
