82-kiloisen jättiläiskoiran kritiikitön ihannointi on älytöntä – iso koira ahmii ihmisenkin edestä
Lemmikkien ruokavalio kaipaa lisää verta ja suolenpätkiä. Vielä 1990-luvulla koirien kupintäyte oli ympäristön kannalta todennäköisesti kestävämpi.
Lemmikit syövät aiempaa laadukkaammin ja ruoka-aineallergiat huomioidaan paremmin. Kuva: Lari LievonenIso koira kääntää päät.
Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla 82-kiloisesta kaukasiankoira Mooseksesta, joka herättää huomiota vieraillessaan kaupungilla.
Päivässä Mooses ei artikkelin mukaan ”syö paljon”, vain 300—400 grammaa lihaa ja nappulat sekä herkut päälle.
Virallisten ruokasuositusten mukaan ihmisen ei kuuluisi käyttää enempää kuin 500 grammaa lihaa viikossa. Järkäle vetäisee liki saman määrän päivässä.
Mooseksella on kotitilallaan tärkeä tehtävä kanojen laumanvartijana. Isosta koosta on siis hyötyä.
On silti älytöntä suitsuttaa isoja koiria vain niiden koon takia. Jättiläistä ei kannattaisi hankkia, ellei jättiläistä tarvitse.
Ei suuresta koosta koirallekaan paljon iloa ole, sillä iso koko on usein yhteydessä lyhyempään elinikään.
Haasteena on myös koirien nykyisen ruokavalion kestävyys.
Ennen marketin raksuissa käytettiin viljaa, ihmisille kelpaamattomia osia ja mystistä hehkutusjäännöstä. Lemmikit saivat sitä, mitä oli halpaa tehdä.
Toisin on nyt. Kaupassa hegemonian näkee. Vaippaosasto supistuu, lemmikkien muonavalikoima kasvaa.
Jokaisesta itseään kunnioittavasta putiikista löytyy jo raakaruualle omistettu pakastin.
Valikoiman kasvu on monin paikoin iloinen uutinen. Lemmikit syövät aiempaa laadukkaammin ja ruoka-aineallergiat huomioidaan paremmin.
Yksi puute kehityksessä kuitenkin on. Vielä 1990-luvulla koirien ruokavalio oli ympäristön kannalta todennäköisesti kestävämpi.
Nyt lemmikeille näkee syötettävän myös ”parhaita paloja”, kuten fileetä. Ruokinnan tavoitteena tuntuu toisinaan olevan mahdollisimman korkea lihapitoisuus.
Kun meille eivät kelpaa broilerin kaulat, naudan maha tai sydämet, paras ystävä rientää häntä heiluen avuksi.
Erityisen kuormittavaa on märkäruoka. Märkäruuan päästöt ovat jopa kahdeksankertaisia kuivamuonaan verrattuna, kertoo vuonna 2022 julkaistu brasilialaistutkimus.
Vain märkäruokaa syövä 10-kiloinen koira tuottaa jopa 6 541 kilon vuotuiset hiilidioksidipäästöt. Se on liki yhtä paljon kuin Brasilian kansalaisen keskimääräiset päästöt, tutkimus huomauttaa.
Vaikka sanayhdistelmä ”vegaani” ja ”koira” pillastuttaa internetin alta aikayksikön, koirat voisivat syödä myös nykyistä enemmän kasviperäistä proteiinia.
Monet koiranruokavalmistajat onneksi hyödyntävät ihmisen hyljeksimiä osia.
Kun meille eivät kelpaa broilerin kaulat, naudan maha tai sydämet, paras ystävä rientää häntä heiluen avuksi. Veri ja suolenpätkät voivat olla vielä aivan kelpo ruokaa.
Koiran roolista ruokaketjun jätteenkäsittelijänä ei saa tinkiä. Se on nimittäin koiranvirka parhaasta päästä.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
