Kotimaista vai Kiinan yllätyksiä? Lemmikin kohdalla vastuuttomiin ostoksiin sortuminen on liian helppoa
Lihan alkuperämaata ei ole lemmikkien ruokien kohdalla pakko kertoa missään.Kun hankkii kissan tai koiran, moni periaate lennähtää roskikseen yhtä nopeasti kuin grillikanan rippeet haistanut noutaja.
Ei saa tulla sängylle? Roskiin. Ei herkkuja kädestä? Sinne vain.
Eettiset kysymykset ovat vaikeampi pala. Mutta sinne nekin päätyvät, syvälle mielen roskakuiluun.
Itselleen tuskin tulisi noukittua kaupan hyllystä lihaa, jonka alkuperämaasta ei ole mitään havaintoa, mutta eläimen piikkiin moisen ostoksen tekee liki huomaamatta.
Jonkin aikaa sitten ostin erään suositun koiran puruluita jalostavan firman tuotteita. Syy valintaan oli se tyypillinen: raha.
Puruluissa kotimaisen hinta on helposti tuplat halvimpaan merkkiin verrattuna.
Kukapa haluaisi harvat roposensa puruluihin laittaa?
Lainsäädäntö tekee itselleen valehtelun helpoksi.
Raa´at putkiluut olisivat toki huokeita ja tekisivät kauppansa, mutta ne ovat yleisimpiä syitä koirien hammasmurtumiin. Puruluut voivat hyvin olla myös kasvipohjaisia, mutta ne eivät aina tarjoa riittävää puruvastusta.
Tällä kertaa koriin päätyi kanalla höystetty puruluu. Vasta kotona äkkäsin tarkistaa puruluussa käytetyn kanan alkuperämaan. Se oli Kiina.
En tiedä millaiset standardit lemmikkien ruuille Kiinassa on, mutta kummoista luottoa ajatus ei herätä.
Silti tuotteet vaikuttavat tekevän kauppansa.
Kaiketi moni suo sydänkäpysensä mieluummin järsivän vaikka kiinalaisen ankan nahkaa kuin kiinalaisen antiikkilipaston kulmaa.
Lainsäädäntö tekee itselleen valehtelun helpoksi: Lihan alkuperämaata ei ole lemmikkien kohdalla pakko kertoa missään. Oli siis sinänsä hienoa, että yritys ylipäätään kertoi käyttävänsä kiinalaista kanaa.
Moni tuote tekee parhaansa näyttääkseen pohjoismaiselta. Etiketeissä saattaa olla esimerkiksi Skandinaviaan viittaavia lippuja tai tuotteella arktisuuteen viittaava nimi.
Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että tuotteet on ainoastaan valmistettu täällä.
Jos eläimiä kerran rakastaa, soisi tuotteisiin käytettyjä tuotantoeläimiäkin pidetyn edes säällisen eläinsuojelulain puitteissa. Ja niin yleisiltä tuntuvat nykyisin erilaiset lemmikkien ruoka-aineallergiat, että jo sen vuoksi avoimuus alkuperästä olisi tarpeen.
Rovio Pet Foodsin toimituskohtaja Tero Rovio ehdotti joutsenmerkin käytön laajentamista lemmikinruokien puolelle. Jos ehdotus toteutuisi, kotimaisten vaihtoehtojen suosiminen muuttuisi vaivattomammaksi.
Valinnoilla on väliä: Moni lemmikki syö enemmän lihaa kuin omistajansa.
Miksi kuluttajan oikeus saada tietoa valintojensa tueksi on yhtäkkiä merkityksetön, kun kyseessä on lemmikin ruoka?
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





