Maahanmuuton hokeminen ratkaisuna on järjetöntä
Viime vuoden oleskelulupatilastoissa, joissa näkyy selvää laskua turvapaikanhakijoiden, perheenjäsenten ja matalapalkkatyöntekijöiden Suomeen tulossa, Riikka Purra kirjoittaa kolumnissaan.
Suomen maahanmuuttotilastossa näkyy laskua esimerkiksi turvapaikanhakijoiden maahantulossa. Kuva: Viestimedian arkisto24.2.202506:45
Suomen kansantalouden jouduttua kroonisiin ongelmiin finanssikriisin jälkeen on taloutemme pelastukseksi esitetty vaikka mitä ratkaisuja.
Eniten mainintoja on kerännyt maahanmuutto, jonka on väitetty poistavan kestävyysvajeen, varmistavan eläkejärjestelmän rahoituksen, ”korjaavan” väestön ikärakenteen ja kohottavan työvoiman osaamistasoa.
Mikäli maahanmuutto aidosti toisi mukanaan näin valtavan positiivisia seurannaisvaikutuksia, ei Suomen ja muiden Länsi-Euroopan maiden käytännössä tarvitsisi tehdä mitään talouden kivuliaita sopeuttamis- tai uudistamistoimenpiteitä, vaan pelkästään kasvattaa muuttoliikettä.
Avoimen maahanmuuttopolitiikan toteutuma on kuitenkin tosiasiassa aivan jotain muuta kuin pelkistettyihin skenaarioihin tai ylioptimistisiin oletusarvoihin usein perustuvissa talouslaskelmissa.
Näemme tämän Saksan ja Ruotsin kaltaisissa maissa, joissa yhteiskunta kirjaimellisesti natisee liitoksistaan 60 vuotta jatkuneen laajamittaisen kehitysmaaperäisen maahanmuuton takia.
Harvalla tulisi mieleen, että maahanmuutto on pelastanut nämä maat. Päinvastoin moni saattaa olla päinvastaista mieltä.
Yhteiskunta kirjaimellisesti natisee liitoksistaan 60 vuotta jatkuneen laajamittaisen kehitysmaaperäisen maahanmuuton takia.
Mediassa on väitetty, että Suomeen muuttajien pääosa on tällä hetkellä työperäisiä osaajia, mutta tilastot kertovat toista.
Viime vuonna myönnetyistä ensimmäisistä oleskeluluvista 43 prosenttia myönnettiin perhesiteiden vuoksi ja 29 prosenttia opiskeluperusteisesti. Koulutettujen erityisasiantuntijoiden osuus oleskeluluvista taas jäi olemattomaan 2,3 prosenttiin.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman selvityksen mukaan kymmenen vuoden maassaolon jälkeen perheen perässä muuttaneiden henkilöiden ja kansainvälisen suojelun perusteella tulleiden keskimääräinen palkkataso on yhtä matala.
Opiskelijoita tulee tällä hetkellä eniten muutamasta Aasian kehitysmaasta. Tämä on seurausta Marinin/Saarikon hallituksen säätämistä porsaanrei’istä opiskelijalupiin.
Samalla lailla kuin hallitus sopeuttaa taloutta, toteuttaa se maahanmuuttopolitiikassa aitoa paradigman muutosta.
Ensimmäiset tulokset ovat nähtävissä viime vuoden oleskelulupatilastoissa, joissa näkyy selvää laskua turvapaikanhakijoiden, perheenjäsenten ja matalapalkkatyöntekijöiden Suomeen tulossa.
Työtä on kuitenkin yhä edessä paljon, sillä maahanmuutto ei ole määrällisesti tai laadullisesti kestävällä tasolla.
Maahanmuuttajatyöntekijät tekevät lyhyempää työpäivää ja ovat pienipalkkaisemmissa töissä kuin suomalaiset keskimäärin. Maahanmuuttajayrittäjät toimivat useimmiten muilla kuin korkean kasvun ja tuottavuuden sektoreilla.
Nämä tosiasiat ja tilastoissa näkyvä maahanmuuttajien yliedustus tulonsiirtojen saajina tiputtavat pohjan pois siltä ajattelulta, että supistuvaa kotimaista työvoimaa voidaan nettopositiivisesti kompensoida kasvattamalla maahanmuuttoa.
Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri (ps.).Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
