Ystävyyttä ja yhteistyötä
Kärköläläiset Anja Suomi ja Erkki Saarinen ovat varsinainen voimakaksikko. He jaksavat laittaa itsensä likoon, jotta maalla olisi mukavaa.
Kylillä
Ammateista tietotaitoa
Monet tapahtumat Kärkölässä järjestetään Huovilan puistossa, ja englantilaistyyppistä puistoa esitellään kesäisin kävijöille. Anja Suomi toimii usein oppaana, ja välillä hän pukeutuu Kukka-Mantan rooliasuun eli ”röijyyn, hameeseen ja förkkeliin”.
Erkki Saarinen puolestaan esiintyy Renkivoutina. Kummallakin hahmolla on historiallinen esikuvansa.
Jotain hauskaa on luvassa, kun pieni ryhmä nimeltä ”juhannuksen ystävät” laittaa tuulemaan. Yhden juhannustapahtuman taiat naurattavat puuhaihmisiä vieläkin.
”Raavaat ukotkin kiersivät kaivoa ympäri, kun lähteestä sai katsoa kullan kuvaa”, Erkki kertoo.
”Kaivosta näkyi Kukka-Mantan kuva, eli minun. Ne olivat räjähtää naurusta”, Anja lisää. ”Se on sellaista harmitonta, vilpitöntä ilonpitoa.”
Hän ei ole millänsäkään, vaikka on kuullut itseään mainittavan muun muassa Huovilan kullaksi. Tosiasiassa sillä nimellä esiteltiin erästä puiston kasvia ennen kuin se sai virallisen suomenkielisen nimen lammikki.
Saa olla oma itsensä
Vapaaehtoistyötä tekevä ei voi arvottaa aikaansa rahassa. Tulojen sijasta kertyy menoja, esimerkiksi rooliasut kumpikin on hankkinut itse. Kunnan edustamisesta messuilla, maatalousnäyttelyissä ja muissa vastaavissa tilaisuuksissa Anja ja Erkki sen sijaan saavat korvauksen.
He tietävät olevansa luomassa sitä kuvaa, mikä kunnasta syntyy ulkopuolisille. Pieneen kuntaan uudetkin asukkaat olisivat tervetulleita.
”Palvelun on oltava niin hyvää kuin osaa ja melkein parempaakin”, Anja sanoo.
Erkki nimittää Anjaa käveleväksi historiankirjaksi. Aikaisemmasta työstä kunnan kulttuurisihteerinä on jäänyt eväitä oppaan tehtäviin. Uutterasti nainen kuitenkin hankkii lisää tietoa niin vanhoista ajoista kuin nykypäivän menostakin osatakseen vastata kyselijöille.
Erkki piti aikanaan autokorjaamoa kirkonkylässä mutta joutui lopettamaan sen maantieremontin tieltä. Työnkuva venyi laajaksi.
”Se oli saksista puimakoneisiin ja kengistä sielunhoitoon. Siinä sai itselleen paljon.”
”Sama on tapahtumien järjestämisessäkin”, Anja huomauttaa.
Erkki on työllistynyt useiden EU-hankkeiden vetäjänä ja luotsaa nytkin nuorten työpajaa. Hän on käynyt muualla Euroopassa tutustumassa sikäläisiin hankkeisiin ja poiminut matkoilta virikkeitä.
Kun yhteisikä on 130 vuoden tienoilla, osataan ystävyyteen jo suhtautua mutkattomasti. Toisen pystyy hyväksymään sellaisena kuin hän on. Omillaan elävien ihmisten väliin jää sopivasti tilaa. Erkki sanoo, että tapahtumien puuhaajana löytää helposti samanmielisiä ystäviä, mutta heitä ei ole paljon.
Anja muistaa kummalliset ilmaisut, joita Erkki on hänestä käyttänyt. Hän luo mieheen tuikean katseen.
”Se on semmost’ kehumiist’. On hämäläinen tapa, että asiat sanotaan nurinpäin”, Erkki väittää ja viittaa Anjaan: ”Hää yrittää esittää tosikkoa, muttei onnistu.”
”Hää ei yritä vaan on sitä”, kuittaa Anja.
Ota tuosta nyt sitten selvää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

