Puutaseet pakkasella

Suomeen on tuotu 2000-luvulla ulkomailta pyöreää puuta ja haketta noin 7,5 miljardilla eurolla. Valtion budjetin loppusumma on tänä vuonna 52 miljardia.

Kovat ajat antavat aiheen tutkia puun tuontia. Suomen vienti supistuu ja työttömyys kasvaa – siis oikea aika tuoda puuta maahan? Puuta, joka ylitiheytenä omilla kankailla estää runkoja lihomasta tukeiksi valtavilla aloilla.

Venäjän WTO-jäsenyys lisää puun tuonnin mahdollisuuksia ja uhkia. Sanavalinta riippuu siitä, onko metsäjätin renki vaiko suomalainen puuntuottaja, jätin toimitusjohtaja vaiko koneyrittäjä?

Mitä sanoo metsäjätin osakas siitä, että yritys toi elokuussa mäntykuitupuuta yli 63 euron hintaan rajalla kuutiometriltä, kun samaa kampetta sai Suomesta tienvarteen alle 30 eurolla?

MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen laski, mitä merkitsisi kotimaan hakkuiden lisäys 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.

Kantorahatulot kasvaisivat yli 400 miljoonalla eurolla, puukaupoista valtiolle tilitettävät verot noin 80 miljoonalla eurolla.

Kymmenen miljoonan kuutiometrin vuotuinen hakkuiden lisäys toisi kannon ja tehtaan väliseen arvoketjuun yli 5 000 uutta työpaikkaa, joista valtio saisi verotuloja noin 30 miljoonaa euroa.

Venäjän WTO-jäsenyys lisää puuntuontia, ellei säiden haltija ota vakitavakseen pitkiä sadesyksyjä ja räntätalvia.

Kotimaan metsäekspertit pohtivat äskettäin metsäpäivien kahvipuheissansa, mistä suljetaan seuraava paperikone Suomessa. Sisämaasta, aika pian, oli yleinen näkemys.

Kotimaisen kuitupuun hakkuiden lisäys lisäisi nopeimmin tukin saatavuutta, männyn, koivun, kuusen. On tuskallista ajella Itä-Suomen teitä ja nähdä laaja nuorten koivikoiden pilaantuminen harventamattomuuteen.

Jos kotimainen koivu ei kuitenkaan täysin riitä tarpeisiin, kannattaako sitä silti louhia idän puukaivoksista suut silmät täyteen?

Metsäntutkimuslaitoksen tilasto kertoo ulkomailta tuodun koivutukin maksaneen rajalla keskimäärin 70 euroa kuutiometriltä kolmivuotisjaksolla 2009–2011. Suomalainen hankintahakkaaja sai samalla 36 kuukauden jaksolla 44 euroa 68 senttiä!

Vanerin raaka-ainetta ostavan väen psykologinen silmä on saapasvarren ylä- mutta vyön alapuolella.

Nuoria eteviä ihmisiä täytyy saada lisää metsäalalle, tulevista konekuskeista huippututkijoiksi asti, näin ajattelimme yhdessä Metsäpäivillä marraskuun alussa.

Minkälaisen kuvan antaa metsäalasta kotimaan puuta karttava suurteollisuus. Tuontipuun ja kotimaisen puun hinnan eron ymmärtää numeerisesti peruskoulun ala-asteenkin oppilas. Ison eron perusteet olisi mukava kuulla.

Juontuu mieleeni yhä useammin ajatus, millainen metsämahti Suomi olisi, jos eko- ja merkonomit olisivatkin hoitaneet Suomen puukaupat ja markkinat metsäteknikoiden ja metsänhoitajien sijasta, ihan Korean suhdanteesta saakka?

Ja taas mouruaa kuin kilvan Neuvottomien puunostajien kuoro, tenorit ja bassot tukkivaltaisten kelirikkoleimikoiden perään, vaikka ovat jo pitkään työkseen estäneet niiden syntyä välttelemällä kotimaan nuorten metsien harvennuksia, metsänhoitoa.