PuSuja hiihtokansalle

Jani Ahvenaisen PuSun perusmalleista löytyy laskettelusuksia joka lähtöön. Hakuba-suksi on suunniteltu pehmeälle puuterilumelle. 

Jani Ahvenaisella on vakituinen työ sosiaalialalla, mutta tavoitteena on työllistää itsensä suksipajalla täysin. 

Sukset ovat valmiit. Enää siteet kiinni ja mäkeen. 

Puuppolan Suksen pajalla Jyväskylässä valmistetaan puisia suksia perinteitä kunnioittaen ja tulevaisuuteen tähdäten.

Jani Ahvenainen, 32, on yksi harvoista käsityösuksien valmistajista Suomessa. Hänen kotimaisesta puusta tehdyillä laskettelusuksillaan lasketaan aina Alpeilla saakka.

Ahvenaiselle suksisepän työssä yhdistyvät harrastus, unelmatyö ja perinteen jatkaminen.

Puuppolan Suksen eli PuSun tarina sai alkunsa kahdeksan vuotta sitten kahden laskettelijan halusta valmistaa suksensa itse.

Ahvenainen ja hänen ystävänsä Ilkka Helenius kävivät vuoden ajan Jyväskylästä käsin Valkeakoskella kansalaisopiston suksenrakennuskurssilla. Siellä he valmistivat ensimmäiset sukset.

Into oli niin kova, että kaverukset rakensivat suksipajan Ilkan vanhempien autotalliin Puuppolaan.

Kummallakaan ei ollut käsityöalan koulutusta tai työkokemusta. Tavoitteena oli tehdä harrastusmielessä puisia laskettelusuksia ja lumilautoja.

Nyt Paja on muuttanut Jyväskylän Palokassa sijaitsevaan teollisuushalliin. Helenius on jäänyt sivuun. Valmistus on keskittynyt laskettelusuksiin.

”Ilkka tekee nykyisin ydinfyysikon hommia Saksassa, joten pyöritän suksipajaa itsekseni”, Jani Ahvenainen sanoo.

Puuppolan Suksen tavaramerkkinä on, että suksissa käytetään mahdollisimman paljon puuta. Suksen ydin valmistetaan liimaamalla haapa- ja koivurimoja toisiinsa. Ominaisuuksia säädetään puulajien ja -laadun suhdetta vaihtamalla.

Sukset valmistetaan tilauksesta ja asiakkaiden toiveita kuunnellen. Suksen värimaailma on syvä ja luonnollinen. Ulkonäköön vaikuttaa eniten pintaan valittu puuviilu.

Varastosta löytyy runsas viiluvalikoima, joilla suksen ulkonäöstä saa uniikin.

”On vaikea löytää kahta samanlaista viilua, vaikka ne olisivat samasta puusta. Pintaviiluissa käytän myös ulkomaalaisia puulajeja. En kuitenkaan koskaan uhanalaisia puulajeja.”

Ahvenaisen suksilla ei hifistellä, vaan niiden tehtävä on täyttää vaativan laskijan tarpeet. Suksia on mahdollista testata koelaskutapahtumissa ja muutamissa Lapin laskettelukeskuksissa.

”Laskijoilta on tullut positiivista palautetta suksen kiertojäykkyydestä, eloisuudesta ja keveydestä. Puussa on hyvä muistienergia. Jos suksessa käytetään paljon muovia, kimmoisuus ei ole yhtä hyvä kuin puusuksessa.”

Yhden suksiparin valmistaminen vaatii kaikkine vaiheine kahdeksan tunnin käsityön. Sen lisäksi sukset ovat päivän ajan prässissä ja uunissa.

Päämateriaalina käytettävän haapa- ja koivupuun Ahvenainen hankkii Lähipuu-yritykseltä Petäjäveden Kuohun kylältä. Puun tulee mieluiten olla lähtöisin keskikokoisesta ja normaalikasvuisesta puusta.

”Haapa on roskapuun maineessa, mutta tähän tarkoitukseen sen joustavuus ja keveys sopivat mainiosti. Puun pehmeydestä ei ole haittaa komposiittirakenteessa.”

Ahvenaisen mukaan puusuksen valmistaminen ei ole rakettitiedettä, mutta se vaatii valtavasti paneutumista.

”Eräs iso suksimerkki julkisti hiljattain rakenteen, joka on löytynyt meidän suksista alusta saakka. Sille oli keksitty hieno nimi, vaikka kyseessä on vain yksinkertainen kuitu suksen välissä.”

Puutyöt kiinnostivat Ahvenaista jo lapsena. Hänen pappansa rakensi pojalle pienen verstaan lapsuudenkodin vanhaan rantasaunaan.

”Olin koulun puukäsitöissä ysin oppilas, mutta töiden viimeistely ei kiinnostanut minua. Tässä työssä sitä on täytynyt opetella oikein urakalla”, Ahvenainen nauraa.

Puisia rinne- ja murtomaasuksien ammattimaisia valmistajia on Suomessa vain yhden käden sormilla laskettava määrä.

Ahvenainen jatkaa ylpeänä perinteitä, mutta katse on tiukasti tulevaisuudessa.

”En halua lukkiutua perinteeseen, mutta sieltä on hyvä tuoda jotain nykypäivään. Perinnetiedosta on hyötyä etenkin suksen ytimiä tehdessä. Soitan silloin tällöin Ylösen suksitehtaalle Hankasalmelle ja vaihtelen kuulumisia. Siellä on vuosikymmenten tietotaito suksenteosta.”

Myös ulkomaanmarkkinat ovat Puuppolan Suksen tähtäimessä.

”Kotimaisuus on valtti Suomessa, mutta ulkomailla Suomi-suksi kilpailee samassa sarjassa muiden kanssa. Onneksi suomalaisilla tuotteilla on hyvä maine maailmalla. Täytyy muistaa, että vuoret ovat muualla kuin Suomessa.”

Ahvenainen suoritti hiljattain käsityöntekijän ammattitutkinnon. Suksentekoa ei opita opinahjossa, mutta koulusta oli paljon hyötyä.

”Koulussa sain rohkaisua siihen, että olen oikealla tiellä. Opin myös kuinka pieniä yksityiskohtia korjataan ja ratkaistaan.”

Sosionomiksi valmistunut Ahvenainen on töissä nuorisokodissa. Tavoitteena on jäädä jonain päivänä kokopäivätoimiseksi suksisepäksi.

”Olisi liian riskialtista hypätä suoraan alalle, joka on miltei kadonnut Suomesta. Minulla ei ole vertailukohteita. Voin vain seurata, miten pienet suksipajat menestyvät Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa.”

PuSun kauniit sukset ovat herättäneet kiinnostusta alusta lähtien. Viisi vuotta sitten muutama PuSun suksipari koristi messuosastoa Ski Expo -messuilla.

”Siellä tuli ensimmäiset ostokyselyt, mutta tuote ei ollut myyntivalmis. Myytävä suksi ei saa olla keskinkertainen, vaan sen pitää olla kestävä ja hyvä laskea”, Ahvenainen korostaa.

”Muuttuvia tekijöitä on paljon. Jokainen ominaisuus on mietittävä tarkasti alusta loppuun.”

Ahvenainen elää suksia tehdessään unelmaansa.

”Missään vaiheessa ei ollut tarkoitus tehdä kaupallista toimintaa, mutta siinä vain kävi näin”, hän toteaa.

”Ennen olin innoissani, kun osasin tehdä suksia. Nyt nautin eniten siitä, että osaan kehittää tiettyjä ominaisuuksia. Hienoja hetkiä ovat myös ne, kun kokenut laskija innostuu aidosti tekemistäni suksista.”