Maltilla myötätuuleen

Vanhan poliittisen viisauden mukaan sisukkaat suomalaiset kestävät hyvin kovia aikoja, mutta myötäisessä on katajaisella kansalla sinnittelemistä.

Saapa nähdä miten käy, kun Suomen taloudessa puhaltaa nyt leppeä myötätuuli. Bruttokansantuote ja työllisyysaste ovat jo käytännössä koronakriisiä edeltävällä tasolla, kun euroalueella muut maat vielä heräilevät kasvuun. Olemme toipuneet lähes samassa vauhdissa Yhdysvaltojen kanssa, vaikka elvytyksemme taso oli heitä huomattavasti maltillisempi.

Taustalla on toki kansainvälisen talouden vahva kasvu, mutta myös oikea-aikaiset ja -mitoitetut tuet kunnille, yrityksille ja ihmisille ovat edesauttaneet onnistumista kriisin hoidossa.

Nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että emme ole 2010 finanssikriisin tiellä: vienti vetää, teollisuuden tilauskirjat paisuvat, kiinteät investoinnit ovat nousemassa kaikkien aikojen ennätykseen ja kuluttajien luottamus talouteen on ennätysvahvaa.

Työllisten määrä on kasvanut ripeästi, ja avoimia työpaikkoja on tarjolla enemmän kuin ennen pandemiaa.

Kuluttajien arvio oman talouden nykytilasta oli heinäkuussa myönteisin koko mittaushistoriassa. Kuluttajat arvioivat niin ikään oman rahatilanteensa paremmaksi kuin koskaan.

Mainioita uutisia voisi jatkaa pitempäänkin, sillä Suomen asema eri maiden kilpailukykyvertailussa on parhaalla tasolla sitten vuoden 2009. Kilpailukykyä nostivat erityisesti kotimainen talous, työllisyys ja kansainväliset investoinnit.

Hyvä niin. Itsetyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan varaa, vaikka tuoreimpien talousuutisten myötä suurimmat ennustelaitokset todennäköisesti korjannevat arvioitaan tulevasta kasvusta vielä myönteisemmiksi.

Jotta velkasuhde saadaan taittumaan jo ennen tämän vuosikymmenen puoliväliä, on syytä tavoitella lähivuosina runsaan kolmen prosentin talouskasvua. Elpymispaketin tehokkaalla käytöllä voimme edelleen tukea kasvua, työllisyyttä ja ilmastotavoitteita.

Vaikka velanhoidon menot pysyvät alhaisina elvyttävän rahapolitiikan ansiosta, on vastuullista siirtyä kriisin hoidosta kestävän ja vakaan talouskasvun aikaan.

Mikään toivoton urakka se ei ole, sillä Sdp:llä on talousasioissa historiallisesti vahvat näytöt. Väinö Tannerin ja Paavo Lipposen puolue on aina tehnyt kasvuhakuista ja vastuullista talouspolitiikkaa, jossa paraneva työllisyys on erityisessä roolissa.

Niin nytkin. Vuoden aikana työllisten määrä on kasvanut 120 000:lla, ja työllisyysaste on korkeampi kuin kertaakaan edellisen porvarihallituksen aikana.

Hallituksella on myös suuret odotukset loppuvaalikaudelle. Syyskuun budjettiriihessä on keskinäisen nokittelun sijasta tärkeintä viedä yhdessä keväällä sovittu kasvua tukeva talouslinja päätökseen, jotta myötäinen kehitys jatkuu. Ennenaikaiset leikkaukset olisivat myrkkyä kansantaloudelle ja kansalaisille.

Valtionvelan kasvun taittamisen ohella hoito- ja oppimisvelka on saatava laskuun. Koronan pidentämät perusterveydenhuollon hoitojonot on purettava ja hoitotakuuta tiukennettava. Ennaltaehkäisevää työtä on tehostettava sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden rahoitus on turvattava budjettiriihessä.

Viime aikoina monet ovat kiinnittäneet huomiota poliisien resursseihin, joilla on suora yhteys kansalaisten kokemaan turvallisuuden tunteeseen. Ei voi olla niin, että poliisien rahoista taitetaan peistä joka syksy.

Suomalaisten arjen turvallisuudesta tulee pitää huolta varmistamalla poliisin riittävät resurssit, jotka pohjautuvat sisäisen turvallisuuden ohjelmaan.

Laakereille ei ole varaa jäädä makoilemaan myötäisistä tuulista huolimatta.

Kirjoittaja on kansanedustaja, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Ennenaikaiset leikkaukset olisivat myrkkyä kansantaloudelle ja kansalaisille.