Maaseudulla on tulevaisuutta ilman väestönkasvua

Toimivat tie- ja nettiyhteydet ovat välttämättömiä maaseudulla. Valokuituverkkoa asennetaan. Kuvituskuva. Kuva: Sami Karppinen

Mielipide|Politiikka

13.8.202517:15

Kolumni

Tytti Määttä

Maat, vedet ja metsät ovat elämän edellytys. Meillä ja maailmalla maaseutualueilla sijaitsevat elämän kannalta olennaiset resurssit. Maaseutu tuottaa ruokaa, energiaa, raaka-aineita – ja meille kaikille tulevaisuuden.

Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko on parhaillaan lausunnolla. Nuorten Akatemia toteutti ministeriön toimeksiantona maaseutualueiden lasten ja nuorten kuulemisen osaksi maaseutu- ja saaristoalueiden tilannekuvaa.

Maaseudun nuoret eivät odota suuria mullistuksia. Toiveena on, että maaseutu pysyisi tutunomaisena, turvallisena ja luonnonläheisenä. Nuoret haluavat kuitenkin toimivia perusasioita: sujuvat julkiset kulkuyhteydet, kunnon tiet ja netti, katuvalot, parempaa terveydenhuoltoa ja hyvät koulut sekä paikkoja, joissa voisi viihtyä vapaa-ajalla. Nuorten vastauksissa korostuvat arjen sujuvuuteen vaikuttavat asiat; juuri se, mitä maaseutupolitiikalta odotetaan.

Suomalaista keskustelua hallitsee väestömäärään perustuva kehittämisen aatos. Myös maaseutupolitiikka on ollut tälle alisteista, ja siksi monet maaseudun innovaatiot ovat jäänet kokeiluiksi. Väestökasvu ei ole automaattinen mittari hyvinvoinnista. Uudet teknologiat tarjoavat vaihtoehtoja, jotka irrottavat kehityksen kasvun riippuvuudesta.

Monen maaseutuinnovaation alusta on toimiva nettiyhteys ja tieverkko. Pitempien välimatkojen vuoksi maaseudulla elämisen edellytys on, että tavara, ihmiset ja asiat pääsevät liikkumaan. Siksi toimiva ja luotettava nettiyhteys sekä kunnolliset tiet ovat maaseudun kehittämisen keskiössä. Näissä perusasioissa meillä on jatkuvasti valtavia puutteita.

Nostan esille muutamia keskeisiä tulevaisuuden ajatuksia, jotka myös Pohjois-Savon maakuntaohjelmatyössä ovat olleet osana keskusteluja.

Digitaalitalous vahvistaa paikallisuutta. Yhteyksien parantaminen ja digitaalisten taitojen kehittäminen ovat olennaista, jotta maaseutu olisi houkuttelevampi, kestävämpi ja osallistavampi.

Liikkumisen digitalisoituminen. Autonomiset kuljetukset tai kysyntäohjattu liikenne eivät ole vielä arkea, mutta tulevaisuudessa ratkaisut ovat todennäköisesti maaseudun vetovoiman kulmakiviä.

Maatalouden teknologia tehostaa tuotantoa. Dronet, tekoäly ja täsmäviljely lisäävät tuottavuutta ja resurssien tehokasta käyttöä. Tämä voi vahvistaa alkutuotantoa, tilalla saadaan vähemmällä enemmän aikaan, kun teknologia tukee viljelijää.

Näissä näkökulmissa tulevaisuus ei ole automaattisesti laajempaa väestöä, vaan hallittua, laadukasta toimintaa siellä, missä ihmiset yhä ovat. Mallissa teknologia ei syrjäytä maaseutuelämää, vaan tukee sen säilymistä.

Kun kylässä netti toimii, valot syttyvät, koulu ja palvelut tuodaan erilaisin keinoin lähelle, pystymme sanomaan: Suomessa voi elää hyvää elämää siellä, missä kotina on maaseutu — ja se on koko maan menestymisen ja huoltovarmuuden kannalta olennaista.

Kolumnin kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.