Rikas veronmaksaja on hyvä kaveri
3.11.201701:00
Suomalaisten verotiedot julkaistiin keskiviikkona. Vieläkin päähuomio kiinnittyi julkisuudesta tuttujen henkilöiden suuriin tuloihin. Ilahduttavasti esille on vuosi vuodelta kuitenkin noussut tämän avoimuuden olennaisempi puoli, maksetut verot.
On erittäin tärkeää tietää, millä tavalla hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan. Tärkeää on myös se, että tieto tämän koko lystin maksajista on avoimesti esillä.
Verokertymän rakentajia on tällä kertaa muistettu useissa lehdissä. Ja on syytäkin. Erityisesti kannattaa huomata, kuinka paljon elämässään taloudellisesti menestyneet henkilöt maksavat omistaan myös muille.
Jo parin vuoden ajan on laskettu, että Suomen parastuloisin 10 prosenttia maksaa valtaosan kaikista tuloveroista. Viime vuoden osalta on täysin mahdollista, että parhaiten ansaitseva kymmenys maksaa noin 70 prosenttia valtion suorista tuloveroista. Lähellä se on ollut aiemminkin.
Viime vuonna peliyhtiö Supercellin seitsemän miljonääriä maksoivat jo yhdessä peräti puoli prosenttia kaikista Suomen tuloveroista, siis seitsemän henkilöä! (Yle 1.11.).
Aiemminkin Supercellin omistajat ovat kunnostautuneet halullaan kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Suomi on mahdollistanut heille paljon. Onnistuminen työelämässä tuottaa heille mahdollisuuden maksaa yhteiskunnalle takaisin.
Nuorten pelihirmujen asenne on cool. Eivätkä he ole yksin. Selvää näyttöä siitä, että nuoret suomalaiset suhtautuisivat veroihin vanhempia ikäluokkia myönteisemmin, ei vielä ole, mutta tämän suuntainen kehitys on täysin mahdollista.
Nuoret ovat koko ikänsä eläneet suhteellisen turvattua elämää hienossa maassa. Koulutuksen ja koko yhteiskunnan hyvinvointi on kohdannut heitä. Toisia enemmän ja toisia vähemmän, mutta pääsääntöisesti paremmin kuin aiempia ikäluokkia. On täysin mahdollista, että halukkuus maksaa veroja on tällöin suurempi.
Sama pätee suomalaisiin laajemminkin. Verohallinnon keräämän tuoreen selvityksen mukaan kahdeksan kymmenestä maksaa veroja hyvällä mielellä. Ja niistäkin, jotka eivät rakasta veroja, lähes kaikki ymmärtävät verojen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin välisen suoran yhteyden.
Voiko suomalainen satavuotias yhteiskunta parempaa toivoa! Veronmaksuhalu on suurempi luottamuksen osoitus omaa maata kohtaan kuin koko vuoden juhlapuheiden sikermä kokonaisuudessaan.
Maan poliittisen johdon kannattaa kuitenkin olla kansansa edessä nöyränä. Luottamuksen hankkiminen on kovan työn takana, mutta sen menettäminen on helppoa. Ääriesimerkit löytyvät Kreikasta tai vaikkapa Italiasta, jossa ihmiset eivät koe saavansa maksamilleen veroille vastinetta.
Seuraava haaste maan hallitukselle on sote-uudistus. Sen jälkeen, kun joku keksii, millä tavalla meidät saadaan ymmärtämään koko touhun tavoite, jonkun pitäisi varmistaa koko uudistuksen mielekkyys talouden näkökulmasta. Muuten toisten hädällä rikastuminen on liian helppoa liian monille. Siitäkin huolimatta, että he suuren osan tuloistaan meille kaikille muille veroina maksavat.
Erityisen nöyränä suomalaisten veronmaksajien edessä kannattaa olla Portugaliin tai muihin veroparatiiseihin muuttaneilla. Rikas veronmaksaja on hyvä kaveri. Pelkästään rikas ei aina ole.
Kirjoitusta oikaistu 5.11. klo 16:00: Kohta "parhaiten ansaitseva kymmenys maksaa kaikista suorista veroista jo yli 70 prosenttia" on korjattuna: "parhaiten ansaitseva kymmenys maksaa noin 70 prosenttia valtion suorista tuloveroista."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
