Yliö: Maaseudun jättäminen mobiiliverkkojen varaan on ollut valtava virhe

Valokuitukaapelia asennetaan. Kuvituskuva. Kuva: Sami Karppinen

Vaikuttaa edelleen siltä, että Suomen hallituksella on vaikeuksia ymmärtää, mitä maaseudulla oikeastaan tehdään ja miten yhteiskunnan infrastruktuuria pitäisi rakentaa.

Maaseudulla ei ole koskaan sotien jälkeisenä aikana harjoitettu vain maanviljelyä.

Nykyään maanviljelijöitä on vain vähän, ja muut maaseudulla asuvat työskentelevät päätoimisesti jollain muulla alalla. Ihan tässä lähiseudulta, täysin taajamien ulkopuolelta, löytyy monenlaista yritystoimintaa: pellettien myyntiä, kansainvälistä it-alan konsultointia, merkittävä äänitysstudio, kirvesmiespalveluita, kansainvälisestikin toimiva ralliautojen rakennuspaja sekä puusepänvertas.

Oikeastiko maaseudulla ei tarvita kunnollista tietoliikenneyhteyttä?

Etätöiden tekijöitä on maaseudulla paljon, esimerkiksi alallaan Suomen tai maailmankin suurimmille yrityksille työskenteleviä työntekijöitä.

Käytännössä myös nykyaikainen maatalous vaatii, siis jopa lakisääteisesti, toimivaa tietoliikennettä.

Monet kiinteistöihin liittyvät asiat vaativat lähes reaaliaikaista yhteyttä – pätkivä mobiilidatayhteys voi johtaa hyvin kalliisiin vahinkoihin. Suunnitteilla oleva sähkölämmitteisten talojen sähkönsyötön ohjaus vaatii toimivaa etäyhteyttä.

Valokuiturakentamisen rahat eivät ole valtion tukea, vaan määrärahat tulevat EU:lta. Missä vaiheessa ministeriöt ovat unohtaneet tiedottaa tämän asian uusille ministereille?

Valtion pitäisi tehdä koko Suomeen valokuituverkosto. Se pitäisi toteuttaa nimenomaan EU:n tukirahoja käyttäen.

Voi helposti arvioida, että kiinteistöä kohti laskettuna kustannus olisi todella pieni, jos se valokuituyhteys tehtäisiin jokaiseen kiinteistöön.

Infrastruktuurin rakentaminen ei ole varsinainen kustannus. Pitää laskea yhteiskunnallinen tilinpäätös. Verkon rakentaminen tuottaa tuottaa kaikissa vaiheissa paljon verotuloja yhteiskunnalle. Se työllistää ja tuo rahaa Suomen sisällä jaettavaksi.

Nyt tulot valuvat ulkomaisille teleoperaattoreille, jotka rakentavat mitä rakentavat ja kuorivat vain kermaa päältä omien taloudellisten intressiensä mukaan.

Ei heitä siitä voi moittia. Valtiovallan tehtävä on ajatella Suomen etua – ei luxemburgilaisen sijoitusyhtiön.

Hallitus on myös sanonut edistävänsä digitaalisaatiota. Miten se tehdään ilman digitaalisia yhteyksiä?

Mobiilidatayhteys on analoginen yhteys. Siinä on noin 10 erillistä ongelmaa, jotka kaikki ovat peräisin analogiatekniikasta. Yhteyden laatu on tästä syystä johtuen arvaamaton ja vaihteleva.

Mitään järkevää digitaalisaatiota ei voi toteuttaa Suomessa, johon ei ole rakennettu digitaalitekniikan mukaista tietoverkkoa.

Ei todellakaan pidä kuvitella, että kaikissa kiinteistöissä mobiilidata toimisi edes siedettävällä nopeudella – tässäkin asiassa julkisuudessa toistetaan vain teleoperaattoreiden lobbausta.

Mitään todellista velvoitettahan operaattoreilla ei ole rakentaa toimivaa verkkoa. Olen seurannut kehitystä 10 vuotta ja tilanne on tosiasiallisesti juuri näin. Operaattorit eivät edes pysty siihen teknisesti, koska käytettävä teknologia on niin surkeaa.

Tänä vuonna on puhuttu paljon tasa-arvosta. Se ei toteudu ilman digitaalista tietoverkkoa.

Hallituksen toimenpidelistoilla on esimerkiksi terveydenhoidon digitalisaatio. Yle Areena, jota rahoitetaan kaikkien maksamilla veroilla, ei ole käytettävissä ilman kunnollista tietoverkkoa.

Tällaisia kohtia on suuri joukko ja lisää tulee koko ajan.

Myöskään kansalaisten turvallisuus ei yhteiskunnan infrastruktuuria rapauttavan mobiiliharhan vuoksi toteudu. Nykyisellä enintään muutaman tunnin akkuvarmennuksella laajan sähkökatkon jälkeen kaikki mobiilimastot lakkaavat toimimasta. Sen jälkeen on turha yrittää kommunikoida tietokoneella tai kännykällä.

Tilanne ei ole koskaan aiemmin ollut näin huono, koska turvana on ollut lankapuhelinyhteys, joka ei ole katkennut sähkökatkoihin.

Digitaalisaation toteuttamiseksi tarvitaan nykyaikainen ja toimiva tietoverkko. Kyse ei ole vain jostain lottorivin täyttämisestä netissä tai ohjelmien katselemisesta suoratoistopalveluista. Kyse on myös siitä, pystytäänkö Suomessa olemaan mukana kansainvälisessä yritystoiminnassa ja tätä kautta kasvattamaan Suomen kansantuotetta ja vientituloja.

Suomessa ei yksinkertaisesti menestytä ilman kunnollista infrastruktuuria. Tämä pitäisi valtioneuvoston ymmärtää.

Jorma Iltanen

diplomi-insinööri

Hämeenlinna