Autoritaarinen hallintomalli houkuttaa myös demokratioissa
Demokratia on harvinainen hallintomalli ja vielä harvinaisempi alaryhmä on pohjoismainen hyvinvointivaltion malli.
Kirjoittajan mukaan myös Suomessa on viehtymystä demokratian sijaan autoritaariseen hallinntoon. Kuva: Vesa MoilanenValtaosa maailman väestöstä elää autoritaarisen hallinnon alaisena. Usein autoritarismin konkreettisena ylläpitäjänä ja toteuttajana on joku vahvana ulospäin näyttäytyvä karismaattinen johtohenkilö.
Demokratia on harvinainen hallintomalli ja vielä harvinaisempi alaryhmä on pohjoismainen hyvinvointivaltion malli. Viehtymystä autoritaarisuuten on kuitenkin olemassa. Sen nousuun ja ylläpitoon liittyvä populismi kerää kannatusta myös Pohjoismaissa, myös Suomessa.
Suomeen tuodut ajatusmallit kuten vierasuskontoisten ihmisten pelko, ylikorostettu eliitin ja ”kansan” välinen ristiriita, kurin korostaminen sekä kansan ”heikon aineksen” kepittäminen tuottavaksi ryhmäksi, ovat tuoneet kannatusta politiikassa ja oikeuttavat myös meillä autoritaariseen johtamismallin soveltamiseen.
Suomessa ja kaikissa Pohjoismaissa nuo autoritaarisuuden perusteet ovat vieraita, historiassa ei löydy niille tukea. Rauhanomaiseen tulijaan on suhtauduttu aina myötätuntoisella uteliaisuudella, hänen kanssaan on käyty kauppaa, hänelle on osoitettu vieraanvaraisuutta, on hyväksytty naapuriksi. Ase kädessä käännyttämään, ryöstämään ja valloittamaan tulevaa on tietenkin kohdeltu toisin.
Vanha suomalainen ihmisten itsenäisyyteen ja omaan ajatteluun luottava malli vahvistui Ruotsin vallan aikana eikä Venäjän tsaarit tätä mallia tosissaan pyrkineen murtamaan. Suomessa itsenäisen talonpojan asema on ollut maailmassa ainutlaatuinen. Torpparilaitos oli tietysti poikkeama, ja se oli pakko purkaa.
Naisen asema on aina ollut vahva. Koulutusta ja yleensä henkisiä ponnisteluja on arvostettu, yhteiskunta sietänyt poikkeavuutta ja heikoista on huolehdittu. Kansa on ollut hereillä ja epäkohtiin ja despoottisen johtajuuden ilmentymät on kitketty pois.
On tietenkin kohtuutonta väittää, että Suomi olisi autoritaarinen valtio. Kohtuutonta ei ole havaita, että kaipuuta tähän suuntaan on soveltuvasti nähtävissä.
Nyt hallitusratkaisuun vaikutti olennaisesti puhdas populismi, tosin hienostuneessa muodossa. Ohittamalla isot ainutlaatuiset vaikeudet, joita viime hallituskaudella kohdattiin ja joista selvittiin, löytyi kaudelta yksi iso asia, velka ja joukko pieniä asioita, joihin huomion suuntaamalla valta saatiin autoritaarisuutta ihannoivalle ryhmälle.
Olemme nyt tilanteessa, jossa maan hallitus tulee osoittamaan epäluottamusta perinteisille suomalaisille arvoille, edistää luokkajakoa, lisää suuren joukon toimeentulohuolia, luottaa pelottelun ja uhkailun voimaan, liittää Suomen uuteen viiteryhmään, sitoo eduskunnan kansalais- ja ihmisoikeuksia heikentäviin laki- ja asetusmuutoksiin.
Jos siis julkistettu hallitusohjelma toteutuu.
Osmo Nieminen
Helsinki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


