Yliö: Kylätoiminta rakentaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä
Olemme Euroopan unionin ja Naton harvaan asuttua itärajaa – siksi paikallisten yhteisöjen toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys ovat olennainen osa yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta, kirjoittavat Nea Kukkonen ja Ritva Pihlaja Suomen Kylät ry:stä.
Hannes-myrsky havainnollisti konkreettisesti, miksi yhteisöllinen varautuminen on tärkeää. Sähkökatkojen venyessä ihmiset auttoivat toisiaan: aggregaatteja lainattiin, ikäihmisten vointia käytiin tarkistamassa ja kylätaloilla jaettiin vettä ja ajantasaista tietoa, mainitsevat kirjoittajat. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen, Pekka Fali, Eija Mansikkamäki, Jarkko SirkiäKun arki järkkyy myrskyn tai sähkökatkon vuoksi, maaseudun kylissä ei jäädä odottamaan apua – siellä toimitaan. Kylätoiminta vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja luottamusta siihen, että yhteisö selviää myös kriisitilanteista. Yhteisöllisen varautumisen vahvistamiseksi tarvitaan jalkautuvaa neuvontaa ja valmiita toimintamalleja. Paikalliset yhteisöt ovat olennainen osa yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta.
Nykyiset varautumissuositukset korostavat yksilön vastuuta. Jokaisen kotitalouden toivotaan pärjäävän häiriötilanteissa itsenäisesti vähintään 72 tuntia. Kun tulipalo vie perheen kodin tai myrsky katkaisee sähköt ja puhelinyhteydet päiväkausiksi, tarvitaan paitsi viranomaisten myös yhteisön apua. Naapureiden ja lähiyhteisön tuki on tärkeää erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa: 95 % pinta-alastamme on maaseutua. Olemme Euroopan unionin ja Naton harvaan asuttua itärajaa. Paikallisten yhteisöjen toimintakyky ja henkinen kriisinkestävyys ovat siksi olennainen osa yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta.
Hannes-myrsky havainnollisti konkreettisesti, miksi yhteisöllinen varautuminen on tärkeää. Sähkökatkojen venyessä ihmiset auttoivat toisiaan: aggregaatteja lainattiin, ikäihmisten vointia käytiin tarkistamassa ja kylätaloilla jaettiin vettä ja ajantasaista tietoa. Kyläradiot pitivät viestintäyhteydet auki matkapuhelinverkkojen kaatumisen varalta. Samalla huomattiin, että viestintäyhteistyössä viranomaisten kanssa on vielä kehitettävää ja esimerkiksi kyläradiotoimintaan tarvitaan lisää vapaaehtoisia.
Kiinnostus yhteisöllistä varautumista kohtaan on kasvanut maailmantilanteen muututtua epävarmemmaksi. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt vaikuttavat suoraan maaseudun ihmisten arkeen. Huolta herättävät myös kansainväliset kriisit.
Kaikenlainen yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisön toimintakykyä poikkeuksellisiakin tilanteita varten.
Aktiivinen yhdessä tekeminen, konkreettiset varautumistoimet ja harjoittelu auttavat hallitsemaan epävarman maailmantilanteen herättämää huolta. Tieto siitä, miten häiriötilanteissa toimitaan, lisää turvallisuuden tunnetta.
Maaseudulla on totuttu varautumaan. Ihmisiltä löytyy moottorisahoja, aggregaatteja ja traktoreita. Kylillä on juomavesikaivoja, maakellareita ja vesisäiliöitä. Monenlaiset käytännön taidot vahvistavat kykyä selviytyä häiriötilanteista. Kun nämä voimavarat tunnetaan ja otetaan yhteiseen käyttöön, kyky selviytyä kriisitilanteista vahvistuu merkittävästi.
Kyky toimia yhdessä ei kuitenkaan synny tyhjästä. Arkinen kylätoiminta kesäteattereineen, pilkkikisoineen ja juhannustansseineen rakentaa luottamusta ja vahvistaa henkistä kriisinkestävyyttä. Juuret kotiseutuun ja lähiyhteisöön lisäävät halua huolehtia toisista ja puolustaa omaa elinympäristöä myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Kylätoiminta ja paikallisen kulttuurin vaaliminen vahvistavat juurtumista.
Paikallinen kansalaistoiminta vahvistaa tutkitusti yhteiskunnan kriisivalmiutta ja resilienssiä. Vapaaehtoisuuteen perustuvan varautumistyön vahvistamiseksi tarvitaan jalkautuvaa neuvontaa, ohjausta ja valmiita toimintamalleja. Viranomaisten tehtävä on tukea kansalaisten omaa aktiivisuutta.
Suomen Kylät ry:n Kylävara-hankkeessa kehitetään kansallista toimintamallia kylien yhteisöllisen varautumisen tueksi. Kylävara tarjoaa käytännön ohjeita kylätasolle ja viranomaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kotitalouksia ohjeistetaan varautumaan 72 tunnin kotivaralla – Kylävara on vastaava työkalupakki paikallisille yhteisöille. Käytännössä kyse on siitä, että kylät kartoittavat ja ottavat käyttöön omat voimavaransa: ihmiset, taidot, tilat ja varusteet.
Pohja poikkeuksellisissa tilanteissa pärjäämiselle rakennetaan arjessa. Arjen turvallisuuden ja yhteisöllisen huolenpidon vahvistaminen on olennainen osa Kylävaraa.
Paikallinen kansalaistoiminta täydentää viranomaisvetoista turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Ihmisille tärkeissä yhteisöissä – niin kylissä kuin kortteleissa – rakennetaan koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Kirjoittajat
Nea Kukkonen, viestintäasiantuntija
Ritva Pihlaja, projektipäällikkö
Kylävara paikallisen varautumisen perustana -hanke
Suomen Kylät ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
