Sukulaiskansaa saunottamassa

Eero Paakkola ja hänen unkarilaissyntyinen vaimonsa Kati Mucsi puilla lämmitettävän kannibaalipaljun äärellä. Paljulle on suora yhteys takana olevasta savusaunasta, jonka esikuvana oli Eeron Loimaalla sijainnut sauna 1700-luvulta. 

Paristasadasta yhteisestä sanasta kielitieteilijät ovat päätelleet, että suomalaiset ja unkarilaiset elelivät muinoin läheisinä naapureina jossain Volgan ja Uralin nurkilla.

Kaikkea sukulaiskansat eivät toisiltaan ole omaksuneet: Suomalaiset jaksoivat vuosituhansien ajan säilyttää mielessään tulen, veden ja kiuaskivien pyhän kolminaisuuden. Unkarilaisilta tuo tieto löylyn ihmeitä tekevästä voimasta oli pyyhkiytynyt heidän ratsastaessaan runsaat tuhat vuotta sitten Pannonian tasangolle. Oli jo muutenkin kuuma. Hatarinkin perimätieto suomalaisserkkujen vihdanpieksännästä katosi viimeistään silloin, kun turkkilaiset tunkeutuivat Unkariin ja istuttivat magyaarit hienhajuiseen, haaleaan höyrykylpyynsä.

On se niin väärin, ajatteli parikymmentä vuotta sitten Pustan länsireunalle asettunut Suomen mies, Ii-nimisestä pitäjästä maailmalle lähtenyt Eero Paakkola. Hän päätti, että unkarilaisille pitää tuoda valoa pimeyteen eli kertoa, mikä on ollut veljeskansan keino selviytyä hengissä arktisesta hysteriasta: se on sauna.

Välittömästi itäblokin romahtamisen jälkeen vuonna 1989 Eero osti Budapestista 40 kilometrin päässä sijaitsevasta Újlengyelin kylästä kartanon päärakennuksen ja palan maata. Luotiin matkailutilalle peruspalvelut ja tehtiin luonnollisesti isohko perussauna – tietysti puulämmitteisenä.

Kartano on sittemmin laajentunut yli 200-hehtaariseksi ratsutilaksi: kahden huoneiston lomamökkejä on neljä, hirsitalossa seitsemän majoitushuonetta, jalosukuisia ja -verisiä hevosia yli 30… Mutta se onkin jo toinen juttu. Saunoistahan nyt on kysymys.

Aika oli rientänyt jo uudelle vuosituhannelle, mutta Eero ei saanut mielestään Loimaalla omistamansa maatilan 1700-luvun savusaunaa. Samanlainen kohosi Pustalle: permanto metrin verran maanpinnan alapuolella, korkeutta niin paljon, että lauteella pystyy seisomaan, sisäseinät losopuuta.

Katosta riippuu paistoritilä, jolla moni villisika on viimeistä kertaa ollut vaakasuorassa ennen kuin on luovuttanut lihansa saunojien iltapalaksi ja ihransa alapuolella olevaan keruualtaaseen. Leppähalkoja ei ole tarjolla, mutta Eero voi kokemuksesta vakuuttaa, että akaasia on ensiluokkainen savusaunan lämmönlähde.

Savusaunan eteen Eero pystytti ”kannibaalipaljun”. Siinä mahtuu toistakymmentä saunojaa lillumaan 32-asteisessa ja 26-prosenttisessa suolavedessä. Suola tekee hyvää iholle ja hengityselimille sekä edesauttaa pikkunirhamien hoidossa.

Paljussa Pustan tähtikirkkaan taivaan alla savusaunottelun lomassa esimerkiksi pohdiskeli tulevaa hallitusohjelmaansa joukko nykyisiä, keväällä vielä tulevia Unkarin uusia ministereitä.

Kunnioituksesta synnyinmaakuntaansa kohtaan ja tietysti myös kokeilunhalusta Eero kutsui Helasen Laurin Kempeleeltä ja Södön Kalervon Kuivaniemeltä rakentamaan tiluksilleen savisaunan. Mallina oli Kierikin kivikautisen kylän rakennusmetodi: puolimetrinen järviruokomassa puristetaan tukipuiden varaan kymmensenttiseksi seinäksi ja vuorataan molemmilta puolin savella.

Kovettunut savi kestää mainiosti Pustan kuumat kesät ja kosteankylmät talvet. Sauna lämpiää savusaunan periaatteella. Muistoja Pohjolasta herättävät haudutetuista koivunlehdistä sekä männyn- ja kuusenneulasista leijuvat tutut tuoksut.

Eeron neljäs sauna on – telttasauna! Ensikertalaiselle aivan uskomaton kokemus: muutamalla risulla parissa minuutissa kahden hengen teltta on löylyvalmis. Kuuma tuhahdus polttelee korvalehtiä, hiki irtoaa hetkessä, mutta lämpö tasaantuu pian. Pari risua pieneen pesään ja vuoro vaihtuu.

Viides sauna puuttuu vielä, mutta tulossa on. Ei voida vähätellä, miten suuri merkitys viime sodissamme niin fyysisen kuin henkisenkin kunnon ylläpitäjänä oli korsusaunalla. Sellainen malliksi heimoveljillemme ja muistutukseksi suomalaiselle nykysukupolvelle kunniamme päivistä, Eero päätti. Mutta vastaan tuli yllättävä ongelma: mistä korsusaunan piirustukset? Oltiin jonkin aikaa ymmällä, kunnes Eeron kanssa ystävystynyt prikaatikenraali evp., kansanedustaja Olli Nepponen hommasi ne puolustusvoimien arkistoista. Korsusaunan on määrä valmistua tämän vuoden aikana.

Entä onko Eero onnistunut herättämään unkarilaisia siihen historialliseen todennäköisyyteen, että tuhansia vuosia sitten siellä jossakin heidän serkuillaan oli tapana mäiskiä itseään lehtevillä koivunoksilla kuumien, vedestä sihisevien kivien äärellä?

”Meillä saunoo vuosittain noin tuhat unkarilaista tavallisista tallaajista parlamentin jäseniin. Maassa toimii kaksi suomalaista firmaa, jotka rakentavat saunoja ja myyvät alan tarvikkeita. Tiedotusvälineet ovat tehneet saunojamme tunnetuksi, joten kaikesta päätellen Unkarista on vähitellen tulossa saunamaa”, Eero vastaa.

TEKSTI: Sakari Karttunen KUVAT: Ella Karttunen Unkarin pustalla, Újlengyelin kylässä www.akactanya.hu www.heppa.net