Nyt tarvitaan keinoja kuiviketurpeen pelastamiseksi

Kansanedustaja Timo Mehtälän (kesk.) mukaan alan ammattilaiset ovat arvioineet, että nykymenolla kuiviketurve loppuu kolmen vuoden kuluessa. Kuva: Markku Vuorikari

Yhä useamman suomalaisen koti lämpenee talven pakkaspäivinä kotimaisella energialla. Se on tärkeää. Riippuvuus tuontienergiasta on uhka maan turvallisuudelle.

Kotimaisen turpeen käytöstä, hinnasta ja uusiutuvuudesta on keskusteltu paljon viime vuosina. Suomessa turve määriteltiin uusiutumattomaksi luonnonvaraksi 2000-luvun alussa. Turpeen käytön kannalta tämä on yhdentekevää, koska päästökauppamaksu koskee sitä joka tapauksessa. Turvetta kun ei lueta EU:n kasvihuonekaasujen päästökauppadirektiiviin liittyvässä asetuksessa päästökaupasta vapautetuksi polttoaineeksi.

Päästökaupasta johtuen turpeen energiakäyttö on ollut erittäin kallista viime vuodet. Siksi nostetun turpeen määrä on romahtanut, ja samalla myös kuivike- ja kasvuturpeen tuotanto.

Jos tarkastellaan turpeen hinnan muodostumista tarkemmin, niin jyrsinturpeen hinta vaihtelee lämpölaitoksen portilla 13 - 18 euroa/MWh. Kun siihen lisätään energiavero 5,7 e/MWh, on hinta tällöin 18,7 - 23,7 e/MWh. Mutta päästökauppamaksu nostaa tällä hetkellä hintaa kuusinkertaisen määrän veroon verrattuna, noin 34 €/MWh. Silloin turpeen kokonaishinnaksi kattilaan mennessä tuleekin noin 53 €/MWh.

On väitetty, että turvetta alettiin ajaa alas viime kaudella, kun energiaveroa korotettiin 2,7 e/MWh:sta 5,7 e/MWh:iin. Turpeen kattilahinnassa tämä korotus ei merkitse käytännössä mitään. Päinvastoin. Edellinen hallitus pyrki edistämään turpeen käyttöä ja nosti käytön verottoman alarajan 5 000 MWh:sta 10 000 MWh:iin. Turpeen käytön alamäki alkoi jo, kun vero oli alimmillaan. Samalla lakia muutettiin siten, että vero maksetaan ainoastaan tuon 10 000 MWh ylittävältä osin.

Oppositiossa ollessaan Perussuomalaiset lupasi pelastaa turvetuotannon, jos pääsee valtaan. He laativat Sinivalkoinen siirtymä -ohjelman (2022), jossa lueteltiin kolme keinoa: 1. Päästökauppa keskeytetään, 2. energiavero poistetaan ja 3. hiilineutraaliustavoite siirretään vuoteen 2050.

Perussuomalaiset on nyt vaalivoiton jälkeen oikeutetusti hallituksessa. Mutta turpeen osalta käteen jäi musta pekka. Puolue ei saanut hallitusohjelmaan tai ensi vuoden budjettiin yhtäkään lupaamaansa tavoitetta.

Tämä ihmetyttää, koska hallituksessa ei ole ideologisesti turvetta vastustavia puolueita. Perussuomalaiset on hallituksessa ylivoimaisesti toiseksi suurimpana puolueena Kokoomuksen jälkeen. Nyt olisi ollut ainutkertainen mahdollisuus vaikuttaa turpeen kohteluun.

Sen sijaan hallitus linjasi, että turpeen energiakäytöstä luovutaan kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Lisäksi hallitus äänesti Keskustan esitystä vastaan polttoturpeen käytön turvaamiseksi sekä energiaveron poistamiseksi turpeesta.

Turpeen varmuusvarastoinnista hallitus kirjasi Huoltovarmuuskeskuksen muistion mukaisesti. Se ei turpeen käyttöä muuta, koska varastoitavalla turvemäärällä lämmittää Seinäjoen kokoista maalaiskaupunkia vain kolme talvea. Lopputulos on kuin kasvomaskien kohdalla koronan yllättäessä.

Hallitusohjelman mukaan kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi. Kirjaus on hyvä, mutta energiaturpeen tuotannon loppuessa myös kuivike- ja kasvuturpeen tuotanto muuttuu kannattamattomaksi.

Kotieläintilat, kasvihuoneet, taimitarhat ja maarakennusala kysyvät nyt niiden saatavuuden perään. Alan ammattilaisten arvion mukaan kuiviketurve loppuu kolmen vuoden kuluessa.

Nyt tarvitaan keinoja tilanteen pelastamiseksi. Kasvu- ja kuiviketurpeen turvaamiseen tarvitaan turvepohjaisia tuotteita, joiden kotimaahan jäävä lisäarvo on energiaturvetta korkeampi. Aktiivihiili on siitä käypä esimerkki. Tarvitaan myös pitkälle jalostettujen turvetuotteiden vientiä.

Vuosina 2020–2021 toiminut turvetyöryhmä ehdotti, että T&K-rahoitusta ohjataan alan investointeihin, lupamenettelyjä sujuvoitetaan ja jälkihoitotoimia vahvistetaan. Viime hallituskaudella sovittiin yhteisesti, että T&K-rahoitusta lisätään.

Näistä toivottavasti löytyvät tarvittavat eväät, jotta kuivike- ja kasvuturpeen tuotanto saadaan turvattua. Tässä tarvitaan uudenlaista ajattelua jäykän ja kalliin lupajärjestelmän sekä vesiensuojelutoimenpiteiden aiheuttamien kustannusten vuoksi. Nämä estävät pienimuotoisen turpeen käytön ollen taloudellisesti liian raskaat alan toimijalle.

Neovan (ent. Vapo) hallintoneuvoston puheenjohtajana aloitti kansanedustaja Antti Kangas (ps.). Nyt on hyvä vaikuttaa edellä mainittuihin asioihin aitiopaikalta, jos vain tahtoa riittää. Omalta puoleltani olen kyllä tukena.