Pandat siirtyvät nyt Pekka Haaviston vastuulle ‒ niiden panttivangiksi ei kannata jäädä

Mielipide|Politiikka ja talous

26.1.202311:59

Kolumni

Jouni Kemppainen

Kiinaan ulkopoliittinen diplomatia saattaa tuntua pehmeältä, mutta sen ydin on kivikova. Tämä on huomattu nyt erityisesti Ähtärin kunnassa, joka on sitoutunut kantamaan päävastuun kiinalaisista pandoista. Pahimmillaan asiasta saattaa sukeutua jopa ulkopoliittinen ongelma.

Kun pandoja alettiin noin kymmenen vuotta sitten Ähtäriin havitella, hanketta perusteltiin uhanalaisen lajin suojelulla.

Silloin se tuntui hyvältä ajatukselta, saattaa silloinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) pohtia, kun hänen hallituksensa Suomen satavuotisjuhliin ajoittuneen kiinalaisen kohteliaisuuden aikanaan isommitta nurinoitta hyväksyi.

Kiinalaisten uiguurien sorto ja uhitteleva ulkopolitiikka ei ollut vielä tuolloin samalla tavalla esillä kuin nyt, vaikka ihmisoikeuskysymyksiä ja kiinalaisten investointihalua länteen jo kritisoitiinkin.

Nyt pandat ovat kuitenkin täällä bambua syömässä ja muitakin kustannuksia aiheuttamassa. On myös selvää, ettei Ähtäri yksin pärjää Kiinalle diplomaattisen painostuksen edessä, vaikka sankarillisesti sinänsä kiinnostavaa eläinpuistoaan pyörittääkin.

Pandat ovat nyt valtion ja veronmaksajien vastuulla. Tämän tiesi myös maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.), joka kuitenkin perustellusti puhalsi viiden miljoonan euron panda-tuesta alkaneen pelin poikki.

Itse asiassa vastuu hankkeesta alkaa siirtyä yhä vahvemmin ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ongelmaksi. Ulkoministeriön on pohdittava, mitä kiinalaisten pehmeän diplomatian hankkeelle on syytä tehdä.

Samalla myös eläinpuisto joutuu yhä tarkemmin pohtimaan, onko poliittisesti kiistanalaisista pandoista sillekään itse asiassa enää hyötyä.

Hallituksen käsittelyyn jo hetkeksi edenneellä viiden miljoonan tukipaketilla oli tarkoitus auttaa Ähtäriä kuittaamaan pandavuokria kiinalaisille ja vahvistaa muutenkin eläinpuiston taloutta uuteen nousuun.

Nyt hallitus pohtii jopa pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla, mitä pandoille tehdään.

Ähtärin kunnan resurssit hoitaa asiaa ovat rajalliset. Epäonnistuessaan eläinpuiston menetykset uhkaavat koko kunnan tulevaisuutta.

Seuraavaksi hallitus selvittää myös mahdollisuutta pandojen palauttamiseksi Kiinaan. Myös tämä maksaa paljon. Suomen ja Kiinan välisten taloussuhteiden saama kolhu on mahdollinen, mutta tätäkään haittaa ei kannata liioitella.

Ulkopoliittisen kanssakäymisen harjoittaminen Kiinan kanssa on joka tapauksessa muuttumassa sekä valtioille että yrityksille hankalammaksi.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että pandojen paluu Kiinan voisi olla sekä Suomelle, Kiinalle että Ähtärille paras ratkaisu. Sitä se voi olla myös pandoille itselleen.

Ratkaisun siirtäminen seuraavalle hallitukselle ei myöskään kannata. Pandojen panttivangiksi ei ole syytä jäädä.

Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.