Onko uuteen metsälakiin tulossa viljelyvelvoite?

Maa- ja metsätalousministeriön metsäosaston ylijohtaja Juha Ojala esitteli Vierasyliö-palstalla MMM:ssä meneillä olevaa metsälain uudistamisprosessia.

Metsälain uudistaminen siten, että eri metsänkasvatusmenetelmät ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden, on hyvä ja kannatettava asia.

On hyvä, jos myös maa- ja metsätalousministeriössä on tämä asia hyväksytty. On kuitenkin seikkoja jotka panevat epäilemään muutoshalukkuuden todenperäisyyttä.

Edellinen työryhmä on linjannut raportissaan (Epävirallisen Memo-jatkotyöryhmän johtopäätösyhteenveto, 13.10.2011) jatkuvasta kasvatuksesta seuraavaa: ”Kasvatushakkuiden seurauksena syntynyt uudistamisrajan alittuminen velvoittaa käsitellyn alueen uudistamisvelvoitteeseen. Tällöin jäljellä oleva varttunut puusto hakataan ja perustetaan uusi taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko.”

Työryhmä esittää yksiselitteisesti jatkuvan kasvatuksen hakkuun jälkeen avohakkuupakkoa ainoaksi vaihtoehdoksi jos uudistamisraja vähänkään alittuu.

Jos lisäksi jäävän puuston kasvatuskelpoisuuskriteereissä on vähänkään tulkinnanvaraa, metsänomistajat ovat entistä tukalammassa tilanteessa. Kun nykyään pyritään edistämään metsänviljelyä perusteettomasti erilaisin painostuskeinoin, olisivat metsänomistajat tulevaisuudessa siihen velvollisia lain nojalla.

Viljelymetsätaloutta on Suomessa harjoitettu vuosikymmeniä ilman kunnollista tutkimustietoa menetelmän kannattavuudesta metsänomistajille.

Viimeaikaiset tutkimustulokset ovat päinvastoin osoittaneet metsänviljelyn olevan taloudellisesti huonompi vaihtoehto jatkuvaan kasvatukseen tai luontaista uudistamista käyttävään jaksolliseen kasvatukseen verrattuna.

Tämän takia metsänviljelyä ei tule asettaa etusijalle metsänuudistamisvelvoitetta määritettäessä eikä siihen saa metsänomistajia missään tilanteessa pakottaa.