Ei ole muovin syy
Syy on meidän käyttäjien – kuluttajien, yritysten ja yhteiskunnan.14.2.201801:00
Muovi vietti viime vuonna 110-vuotissyntymäpäiviä. Runsaan vuosisadan aikana materiaali on hivuttautunut osaksi jokapäiväistä elämäämme. Elämä ilman muovia olisi melko haastavaa.
Arjessa muovi on tutuin ehkä pakkausmateriaalina. Se on kuitenkin läsnä liki kaikkialla: kosmetiikassa ja tekstiileissä, elektroniikassa ja rakennusaineissa, autoissa ja lääketieteessä.
Viime aikoina muovista on puhuttu lähinnä ympäristökatastrofina ja terveysriskinä. Hätkähdyttävimmän arvion mukaan vuosisadan puolivälissä meressä voi nykymenolla olla enemmän muovijätettä kuin kaloja. Tyynellä valtamerellä kelluu jo maailman suurin kaatopaikka, joka on pinta-alaltaan suurempi kuin Texasin osavaltio.
Muovi alkaa olla suuri haaste myös omassa lähimeressämme, Itämerellä. Mikromuovia kulkeutuu muun muassa merenelävien mukana lautasillemme ja siitä elimistöömme.
Käytön lisäksi muovin tuotanto aiheuttaa huomattavia haittoja. Valmistukseen käytetään noin neljä prosenttia kaikista fossiilisista raaka-aineista, ja se on huomattava ilmastopäästöjen lähde.
Muovin 110-vuotissyntymäpäivänä kirjoitin Twitterissä, että en ajatellut onnitella muovia. Olisi silti ehkä pitänyt.
Muovilla on myös selviä ympäristöhyötyjä. Esimerkiksi elintarvikkeiden pakkaukset takaavat ruuan säilymisen ja pienentävät hävikkiä.
Autoissa ja lentokoneissa muovi painaa muita materiaaleja vähemmän, mikä vähentää polttoaineiden kulutusta. Myös uusiutuvan energian tuotanto aurinkopaneeleista tuulivoimaloihin hyödyntää muovia.
Ei olekaan muovin syy, että sitä käytetään väärin. Syy on meidän käyttäjien – kuluttajien, yritysten ja yhteiskunnan.
Muovin ongelmat ovat räikeä ilmentymä nykyisestä kertakäyttöön ja tuhlaukseen perustuvasta talousmallistamme. Otamme luonnonvaroja käyttöön, valmistamme tuotteita ja käytämme niitä hetken, kunnes ne heitetään jo pois. Hyvällä tuurilla jätteet päätyvät polttoon tai kaatopaikalle, pahimmassa tapauksessa luontoon.
Nykyinen tuhlaustalous on tullut tiensä päähän. Meidän on ripeästi siirryttävä kohti kiertotaloutta. Silloin käyttöön otetut raaka-aineet ja tuotteet säilyvät kierrossa mahdollisimman pitkään – ja niistä hyödytään mahdollisimman pitkään.
EU-komissio julkaisi hiljattain muovistrategian osana kiertotalouspakettiaan. Strategialla on hyvä tavoite: vuonna 2030 kaiken pakkausmuovin tulisi olla kierrätettävää.
Komissio on myös laskenut, että muovin kierrätysjärjestelmien luominen synnyttäisi jopa 200 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan 2030 mennessä. Kiertotaloudessa sekä ympäristö että talous voittavat.
Ilman tuntuvia ohjauskeinoja strategia jää kuitenkin sananhelinäksi. Muovijätteen hukkaan heittäminen on tehtävä kalliiksi.
Haittojen hinnoittelu on todettu toimivaksi konstiksi. Ilmastopäästöille riittävän kovan hinnan asettaneissa maissa, kuten Isossa-Britanniassa, päästöt ovat laskeneet nopeasti.
Monet maat ovat jo ryhtyneet toimiin muoviongelman ratkaisemiseksi. Ruotsi on kieltänyt mikromuovit kosmetiikassa. Ison-Britannian pääministeri Theresa May puolestaan julisti maan hankkiutuvan eroon kaikesta muovijätteestä vuoteen 2042 mennessä.
Suomessa ministerit Lintilä ja Tiilikainen ovat kertoneet laativansa suunnitelman muoviongelman ratkaisemiseksi. Tavoitteena on luoda kunnianhimoinen kotimarkkina biopohjaisille vaihtoehdoille korvaamaan fossiilipohjaisia muoveja.
Suunnitelman tekoa ja toteutumista odotetaan kuumeisesti. Muoviongelman ratkaiseminen edellyttää sekä yhteiskunnan ohjausta että kansalaisten käyttäytymisen muutosta. Ei ole muovin vika, jos ihmiset käyttävät sitä väärin.
- Osaston luetuimmat
